KIS, alunperin Kim Sông-ju, syntyi 1912 Pjongjangin lähellä; perheessä paljon japanilaisvastaista aktivismia, isä vankilassa; kristillinen koti; perhe siirtyi Mantsuriaan 1919, josta KIS palasi Koreaan vasta 1945 lukuun ottamatta koulunkäyntiä 1923-24. Vanhempien aikainen kuolema; Kim kävi kiinalaista koulua (vaikka korealaisiakin olisi ollut) 14-vuotiaaksi; pian aktiivinen kommunisti, japanilaisten vankilassa 1929-30; äitinsä kuoleman jälkeen liittyi Kiinan kommunistipuolueen johtamaan sissiliikkeeseen (Japanin Mantsurian-valloitus 1931, Manchukuon “valtio”)

“Suuri johtaja toveri Kim Il-sung paljastaa ja kritisoi nationalistien vääristyneitä käsityksiä.” (Kuvan lähde: DPRK Studies - The Art of Propaganda, Nationalistic Themes in the Art of North Korea.)
En varmuudella pysty ajoittamaan tätä kuvaa Pohjois-Korean historiallisessa mytologiassa, mutta kyse lienee Mantsurian-ajasta, koska virallisen historian mukaan hän palasi vuonna 1945 maahan voittajana ja itsestäänselvänä johtajana, ja silloin hän tuskin enää saattoi olla kuvan kaltaisessa asemassa. Huomatkaa nationalistien korealaisasut; aikaisemmassa viestissä olleessa valokuvassahan “nationalisti” Cho Man-sik oli korealaisasussa. En ole koskaan nähnyt mitään kuvaa Kim Il-sungista (tai jopa ylipäänsä pohjoiskorealaisesta miehestä) sellainen yllä - kai sellainen on liiaksi vanhan “feodaalisen” yhteiskunnan merkki. Naiset ovat taas aivan eri asia…
Luentomuistiinpanot jatkuvat:
Korean kommunistisen liikkeen hajaannus, jos liikkeestä voi puhuakaan; puolue ei kunnolla käynnistynytkään 20-luvun lopulla; Komintern määräsi yhdistymisen Kiinan komm. puolueen kanssa, Kim I-s Kiinan kp:n jäsen 1930-luvun, ja osallistui sen johtamaan sissitoimintaan Mantsuriassa
- Aseellinen kommunistinen toiminta Mantsuriassa osa “sotilaallista vastarintanationalismia” josta aikaisemmin ollut puhe
– Eristyneisyys; omavaraisuus; sitkeys, kamppailu; epäluulo ulkopuolisia kohtaan, myös moninaisuutta, moniarvoisuutta kohtaan; korealaisista komm. ryhmittymistä vähiten vaikutteita mistään, myöskin erossa Korean yhteiskunnasta Japanin alla
- Buzo s. 10: “Hänen vuoden 1945 jälkeisistä toimistaan päätellen hän tuli syvästi vakuuttuneeksi että hänen kokemuksensa ihmisistä ja politiikasta sissiliikkeessä päti ihmisiin ja politiikkaan kaikkialla”
- Buzo (s. 19) määrittelee KIS:n ominaisuuksiltaan juuri parhaaksi stalinistiseksi kaaderiksi: ei kotikommunisti (Stalinin epäilemiä), itsekuri, johtamiskyky, työmoraali, tarpeeksi vähäinen kiinnostus ideologiaan
puolueen kaksijakoisuus; etelässä Pak Hôn-yông toimi USA:n miehityksen alla kuin kunnon vallankumouksellinen ikään, pohjoisessa KIS ym. NL:n miehityksen suojissa (Pak Hôn-yông P-K:n ulkoministeri sodan aikana; hänen sanottiin luvanneen sen että etelässä massat nousevat kapinaan pohjoisen tullessa; hän joutui myös syntipukiksi sodan epäonnistuttua, ja tuomittiin “USA:n vakoojana” 1953 ja teloitettiin 1955
– Sotaa edeltänyt ryhmittymien yksimielisyys meni sodan vastoinkäymisiin; Yanan-ryhmän sot. johtaja Mu Chông syrjäytettiin -50 lopussa ja kuoli pian, myöhemmin sodan aikana neuvostokorealainen Ho Ka-i joka teki itsemurhan
==> Puolueen suuri uudelleenjärjestäminen sodan aikana, jäsenten rekrytointi köyhän maanviljelijäväestön keskuudesta: sodan kokemukset sitoivat valtioon, esim. erittäin suuret ja raa’at pommitukset,
– P-K sodan jälkeen hyvin heikossa kunnossa; kaupungit ja teollisuus pommitettu, suuri määrä väestöä siirtynyt etelään, maatalouden toimintakyky heikko, väestön lojaalisuus epäilyn alla, puolueen sisäiset aatteelliset kiistat
Buzo (s. 24): “v. 1953 P-K oli pelokas, katkera ja erittäin mobilisoitu valtio. Kim johdossa se olisi säilyvä sellaisena.”
– Kim I-s:n sissiryhmittymän suurteollisuussuuntaus vs. Yananin ja Neuvostokommunistien kevyen teollisuuden ja maatalouden painottaminen;
– maatalouden kollektivisoinnin aloittaminen sodan jälkeen, toimeen 1953-58
NL:n puoluekokous 1956 ja Hrustsevin Stalin-kritiikki, “destalinisointi”; KTP:n kolmas kongressi Pjongjangissa huhtikuussa 1956 (Hrustsevin Stalin-kritiikki oli ollut helmikuussa); KIS:n vallan vakiinnuttaminen muttei totaalisesti;
– KTP:n keskuskomitean kokous elokuussa -56 oikeastaan viimeinen oppositioyritys KIS:ia kohtaan (tästä Lankovin tuore kirja); neuvostokor. ja yananilaiset kohdistuvat syytöksiä KIS:ia kohtaan väärästä talouspolitiikasta, liiasta henkilökultista ja stalinismista vaikenemisesta; nämä eivät vielä täysin menettäneet asemiaan NL:n ja Kiinan puututtua asiaan, mutta -58 mennessä Kim I-s:n kritisoijat oli puhdistettu
– eli 1950-luvun aikana muut kuin KIS:n sissikommunismin ryhmittymät menettivät asemansa, ja KIS:n valta vakiintui yksinvaltaiseksi, henkilökultin rakentaminen alkoi ja juche-aate
Oliko KIS lähinnä Stalinistinen johtaja, vai lähempänä perinteistä korealaista kuninkuutta? Buzo selvästi stalinismin kannalla, Cumings (1993) vähättelee
– Chosônin kuninkaat “byrokraattisia” kuninkaita, eivät jokapaikan neuvojia (”on-the-spot guidance”) tai kaikentietäviä filosofeja
– militarismi ehkäpä kaikkein eroavin piirre esimoderniin Koreaan verrattuna (sama koskee aikaisempaa Etelä-Koreaakin)
– Kim I-s ja Kim Jong-il “vanhemmallisena” johtajana (esim. ôbôi suryông, “parent leader”); korean sana ôbôi tarkoittaa molempia vanhempia; johtajuuden “äidillinen” ulottuvuus (KIS syleilemässä kansalaisiaan); perinteinen korealainen “etäisyys” isän ja pojan välillä

“Huolehtimassa sotilaan terveydestä”

“700 000 japaninkorealaisen suuri vanhempi (ôbôi)
– Valtarakenteet, vallan tasapaino Chosônissa kuninkaan ja virkamiehistön välillä; näiden vankka linjasukupohja, kyky ja mahdollisuus pitää kuningas aisoissa (kahdella diktatorisimmalla kuninkaalla historiallisessa nimessä alentava pääte -gun kun muilla -jo tai -jong)
- (Kannattaa huomata että P-K itse ei missään nimessä hyväksy ajatusta P-K:n johtajuudesta konfutselaisena; tämä nähtiin kesällä 2005 Euroopan Korean-tutkimuksen yhdistyksen (AKSE) kokouksessa, jossa esitystä konfutselaisten piirteiden käyttämisestä P-K:n nykyvallan legitimoinnissa pidettiin herjauksena Johtajaa ja Järjestelmää kohtaan
==> Sangen vähän huomioitu piirre Japanin keisarijärjestelmän ja P-K:n johtajuuden yhtäläisyydet
(jatkuu…)