Korea 1945-1950
(Täydennetään tarpeen mukaan)
11.8.1945 USA:n ehdotus NL:lle Korean jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin 38 leveyspiirin mukaan
15.8.1945 Japanin antautuminen
Kansankomiteoiden (inminwiwônhoe) perustaminen; Korean valtion perustamisen valmistelukomitea (Chosôn Kôn’guk Chunbiwiwônhoe) jonka johdossa Yô Un-hyông
Neuvostoliiton joukot Korean pohjoisosaan, miehitys elokuun loppuun mennessä; NL ei tunnusta korealaisten omia Japanin antautumisen jälkeen pystyttämiä hallintoelimiä
Yhdysvaltain joukkojen saapuminen 8.9.1945, miehityshallinnon perustaminen; USA ei tunnusta korealaisten omia Japanin antautumisen jälkeen pystyttämiä hallintoelimiä
porvarillinen kansallismielisyys (Kim Ku ja Kim Kyu-sik); antikommunistinen porvarillinen kansallismielisyys (Syngman Rhee); vasemmistolaisuus (Yŏ Un-hyŏng); maltillinen porvarillisuus (Kim Sông-su, Song Chin-u); kommunismi (Pak Hôn-yông)
USA:n miehityshallinnon (kenr. Hodge) ja korealaisten ristiriidat; Syngman Rheen nousu merkittävimmäksi poliitikoksi ja USA:n suosikiksi
Neuvostoliiton Siviilihallinto; NL nimitti miehitystään siviilihallinnoksi
- 13.10.1945 Korean kommunistisen puolueen Pohjois-Korean osaston perustaminen, johtajana Kim Tu-bong (KKP:n päämaja oli tällöin Soulissa)
Pohjois-Korean kommunistinen puolue keväällä 1946; Soulissa toimineesta KKP:stä Etelä-Korean kommunistinen puolue
- Pohjois-Korean työväenpuolue (Puk-Chosôn nodongdang) elokuun lopussa 1946; samaan aikaan etelässä E-Korean komm. puolueesta Etelä-Korean työväenpuolue, Nam-Chosôn nodongdang
Työväenpuolueen (Kim Il-sung, Kim Tu-bong), Korean Demokraattisen Puolueen (Cho Man-sik) ja Ch’ŏndogyo-nuorisopuolueen koalitio, josta kaksi jälkimmäistä pian puolueiksi vain nimessä etenkin Cho’n vastustettua NL:n pyrkimyksiä ja jouduttua syrjäytetyksi ja kotiarestiin
- Pohjois-Korean Väliaikainen Kansankomitea helmikuussa 1946 (johdossa Kim Il-sung)
- Pohjois-Korean Kansankomitea (Puk-Chosôn Inmin Wiwônhoe) helmikuussa 1947
Moskovan sopimus 1945 lopussa NL:n ja USA:n välillä Korean valtiollista itsenäisyyttä ja yhtenäisyyttä varten; osana myös suunnitelma 5 vuoden holhoushallinnosta (trusteeship)
- USA:n ja NL:n neuvottelut Moskovan sopimuksen toteuttamiseksi 1946-47, tuloksettomia
- USA vei Korean kysymyksen YK:hon; perustettiin “YK:n Korean Väliaikaisneuvosto” (UNTCOK, United Nations Temporary Commission on Korea), joka päätti vaaleista alueella jolle oli pääsy, eli käytännössä USA:n miehitysvyöhykkeellä Etelä-Koreassa
- Viimeiset, turhiksi jääneet ja toteutumismahdollisuuksia vailla olleet yhteydet pohjoisen ja etelän välillä, Pjongjangin “yleiskokous” huhti-48
Vaalit 10.5.1948 (paljon väkivaltaistakin vastarintaa, etenkin kommunisteilta)
Uusi kansanedustuslaitos, jonka USA tunnusti valitsi presidentiksi Syngman Rheen (Yi Sûng-man)
Korean Tasavalta (Taehan Min’guk 大韓民國) julistettiin Soulissa 15.8.1948, samalla Rhee presidentiksi; Yhdysvallat vetää joukot 1949
Korean demokraattinen kansantasavalta (Chosôn minjujuûi inmin konghwaguk 朝鮮民主主義人民共和國) julistettiin 9.9.1948 Pjongjangissa; NL vetää joukot
Jejun tapahtumat (Jeju / Cheju, saari niemimaan eteläpuolella) “4.3.”, kommunistien johtama aseellinen vastarinta erillishallituksen perustamista vastaan ja seuranneet hyvin veriset tukahduttamistoimet 1948-49
Yôsunin kapina (Yôsun+Sunch’ôn = Yôsun / Yeosun) syksyllä 1948; armeijassa olleiden kommunistien ja alueen maanalaisen kommunistiliikkeen kapina, joka jatkui sissivastarintana Jiri(Chiri)-vuorilla Korean sotaan saakka
Vaalit 30.5.1950, Syngman Rheen puolue häviää
Maauudistus Pohjois-Koreassa 1946; maan korvaukseton takavarikointi instituutioilta ja yksityisiltä ja korvaukseton luovuttaminen viljelijöille [kollektivisointi seurasi 1950-luvun puolessavälissä]
- Laajamittainen pakolaisuus pohjoisesta etelään 1948 asti, mikä lievensi pol. ja yht.kunn. paineita ja helpotti komm. tavoitteiden toteutumista; päinvastaiseen suuntaan lähinnä älymystöä, paljon etenkin kirjailijoita, vasemmistoa USA:n miehityshallinnon otteiden tiukennuttua
Kim Il-sungin pyynnöt NL:lle koko niemimaan “vapauttamiseksi” maalikuusta 1949 alkaen; jatkuvat Stalinin kieltäytymisen jälkeenkin; P-Koreassa näkemys että vallankumous saavutettu pohjoisessa, aika levittää se eteläänkin
- Kim pyysi hyväksymistä jälleen tammikuussa 1950; Stalin osoitti valmiutensa hyväksyä Kimin aikomukset
- Sodan suunnittelua sekä Moskovassa että Pjongjangissa keväällä 1950, Kim Il-sung Moskovassa koko huhtikuun -50
-
Sotavalmistelujen ulottuvuus Suomen historiaan: Stalin tiesi että Koreassa on tulossa sota, joten hän kutsui Suomen kauppaneuvotteluihin toukokuussa 1950 ja sai edulliset tavaranvaihtoehdot etenkin suomalaisiin metsäteollisuuden tuotteisiin, joiden hinta nousi merkittävästi sodan sytyttyä. (Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa: Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947-1958, Otava 1997). Puhuttiin ns. Korean konjunktuurista, joka oli Suomen viennille hyvin edullinen.