luento 5.10.05
Kopioi-ja-liitä luentomuistiinpanoista:
Sodan loppu ja voittajavallat
- USA:n sodanjohdossa laadittiin 10.11.8.45 ehdotus Korean jakamiseksi kahteen miehitysvyöhykkeeseen 38. leveyspiiriä myöten, jonka NL hyväksyi
Charles Armstrong: North Korean Revolution, 1945-1950, s. 5:
- Poliittinen tyhjiö, yhteiskunnallinen epäjärjestys (”dislokaatio”), japanilaisvallan aiheuttama kulttuurinen nöyryytys, ja tämän vallan äkillinen loppuminen; japanilaisten jättämä teollinen perusta (etenkin pohjoisessa, jossa hieman yli puolet kaikesta teollisuudesta, raskaasta 86%)
- s. 46: Korean äkillinen vapautuminen loi valtavan tyhjiön politiikan täytettäväksi, “vapauttaen Korean yhteiskunnan edustamisesta kilpailevien äänien kakofonian”
- 350 poliittista puoluetta ja järjestöä v. 1947
Korealaiset ennen miehitysten vakiintumista
- kansankomiteat: paikallinen hallinto, järjestyksenpito, Japanin jälkien poistaminen ja “kätyreiden” syrjäyttäminen; omaehtoisia hallintoelimiä kaikilla paikallisuuden tasoilla
– “Korean itsenäisyyden valmistelukomitea” (Chosŏn Kŏn’guk Chunbiwiwŏnhoe), johdossa vasemmistolainen Yŏ Un-hyŏng, mukana sekä vasemmistolaisia että porvarillisia nationalisteja;
- syyskuun alussa ‘45 ja julisti Korean Kansantasavallan, (Chosŏn Inmin Konghwaguk)
– Ohjelma edistyksellinen, vasemmistolainenkin (ei kuitenkaan kommunistinen); 8 tunnin työpäivä, yleinen äänioikeus, maanvuokra-olojen kohentaminen (erittäin tärkeä asia!), suurteollisuuden kansallistaminen
– Kansantasavallalla lyhyt elämä, kun USA:n miehityshallinto ei sitä tunnustanut (kenraali Hodgella ohjeet olla tunnustamatta mitään korealaista hallintoa)
Vapautuksen jälkeiset toimijat ja aatteet
- Porvarillinen kansallismielisyys, (Kim Ku ja Kim Kyu-sik)
- Antikommunistinen porvarillinen kansallismielisyys (Syngman Rhee / Yi Sŭng-man)
- ei-kommunistinen vasemmistolaisuus (Yŏ Un-hyŏng)
- Maltillinen porvarillisuus; Kim Sŏng-su (liikemiesveljeksistä toinen, Donga Ilbo -lehti), liikekumppani Song Chin-u
- Kommunismi; merkittävin ryhmittymä kotikommunismi (Pak Hŏn-yŏng, toimi etelässä); Mantsurian sissikommunismi (Kim Il-sung), “Yenanilaiset” jotka olleet Maon joukoissa Yenanissa; Neuvostokommunistit eli Neuvostokorealaiset
- Pohjoisen kristillispohjainen porvarillinen nationalismi, Cho Man-sik
Cho Man-sik (vas. silmälasit) ja Kim Il-sung (oik. puikot kädessä) ravintolassa Pjongjangissa 30.9.1945. Keskellä univormusta päätellen Neuvostoarmeijan upseeri. Kuvalähteen mukaan kyseessä oleva ravintola on ns. yojông, jossa kisaeng-viihdyttäjänaiset tarjoilevat korkeille herroille. Pjongjang oli aikoinaan kuuluisa nimenomaan tällaisista paikoista. (Toinen Pjongjangin merkittävä piirre 1900-luvun alkupuolella oli kristinuskon merkittävä asema muuhun Koreaan nähden. Osin siksi myös Cho Man-sikin johtava asema vapautumisen jälkeen.) (Lähde: Daily NK)
Haebang konggan – “vapautettu tila”
Käsite jota on käytetty kuvaamaan vapautuksen jälkeistä poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa; siihen sisältyy sekä ajatus vapautuksesta ja vapaudesta että myös poliittisesta konfliktista, ja tavallaan myös siitä että tämä vapautuksen jälkeinen vapautus oli kaventuva USA:n miehityshallinnon tiukentuvan otteen myötä
The Haebang konggan is, strictly speaking, the period from August 15, 1945, when the Korean peninsula was liberated from Japanese colonial rule, to the formation three years later of the Republic of Korea and the Democratic People’s Republic of Korea; in the Korean literature field the end date is sometimes extended to the outbreak of the Korean War in 1950. […]
Yhdysvaltain miehityshallinto ja Neuvostoliiton miehityshallinto
Jatkuu ensi kerralla…