Korean nykyhistorian kysymyksiä

24.10.2005

Esseeaiheita

Kategoria: tiedotusluonteista | kurssin ohjelma ja vaatimukset - Antti Leppänen klo 10:52

Esseeaiheita

Kurssin suoritusvaatimuksista:

Essee

Referaattien lisäksi laaditaan kurssin lopuksi myös essee/kirjoitelma.

Aiheen tulee liittyä ainakin löyhästi kurssiin, ja siitä tulisi sopia luennoitsijan kanssa etukäteen. Annan mielelläni sekä neuvoja ja ideoita aiheen suhteen että lähteitä ja ohjeita lähteiden löytämiseksi kurssin aikana.

Kirjoitelman pituus on 6-8 sivua 12 pisteen Times-kirjasimella ja rivivälillä 1.5, mikä tarkoittaa n 15000 merkkiä.

Lähteet: tekstin sisäiset viitteet tai ala- tai loppuviitteet ja lähdeluettelo

Kirjoitelman palautuspäivä on viimeinen luentokerta 1.12.2005

Tässä tähän mennessä väsäämäni lista ehdotuksista kurssin lopuksi laadittavan kirjoitelman aiheeksi. Tämän ei ole tarkoitus olla sitova vaan avuksi niille joilla ei aihetta omasta takaa ole. Listaa täydennetään tuotapikaa, sillä eihän tuosta vielä läheskään kaikille riitä. Seuraava luento on vasta 3.11., joten haluan myös saada tämän asian jo liikkeelle.

Kunkin aiheen ohessa on myös joitain siihen sopivia lähteitä, ja suluissa mahdollinen saatavuuspaikka.
Ori = Topelian Orientalia-kokoelma
AL = lainattavissa luennoitsijalta
HY = yliopiston kirjasto

Kun olette päättäneet valita aiheen tältä listalta, tai haluatte tehdä jostain muusta aiheesta oman kiinnostuksen mukaan, ottakaa yhteys minuun sähköpostitse tai puhelimitse tai jättäkää tähän viestiin kommentti, niin voin merkitä aiheen ns. varatuksi (varattu aihe) tai arvioida aiheen esseekelpoisuuden ja sopivuuden kurssin kannalta, ja myös opastaa sekä aiheen valinnassa että lähteiden haussa.
Lähdekirjallisuuttahan ei kustakin aiheesta oikein riitä kuin yhdelle kirjoittajalle kerrallaan…

  • Korean varhaisimmat modernisoijat (Kaehwadang ym.)
    – Deuchler: Barbarian Envoys (Ori)
    – Cook: Korea’s 1884 Incident (AL)
  • Yhteiskunnallisten luokittelujen modernit muutokset (esim. yangban, nongmin)
    – Schmid: Korea Between Empires (yangban-aristokratian imagon muutos)
    – Sorensen, Clark: “National identity and the creation of the category “peasant” in colonial Korea”, teoksessa Colonial Modernity in Korea (AL)
  • Etelä-Korean suuryhtymien ja niiden omistajien moraalinen asema
    – Eckert, Carter: “The South Korean Bourgeoisie in Search of Hegemony” teoksessa Hagen Koo (toim.), State and Society in Contemporary Korea. (AL)
    – Janelli, Roger: Making Capitalism -teoksen luku “South Korean political economy” (AL)
  • Park Chung-hee nykyaikaistajana (esim. hänen oma näkemyksensä)
    – Parkin omat julkaisut: Country, the revolution and I; Korea reborn a model for development; Our nation’s path : ideology of social reconstruction; Major speeches by Korea’s Park Chung Hee (HY)
    – Miyoshi Jager: luku “Park Chung-hee’s agrarian heroes” teoksessa Narratives of Nation Building (AL)

    - Moon, Nishino: Between Learning and Policy Innovation: Japanese Economic Institutions and South Korea’s Economic Policy in the 1960s
    - saemaul- ja “new village” -aiheisia artikkeleita englanniksi Chosun Ilbo -sanomalehdessä (Google-haut)
    - Saemaul-liikkeen englanninkieliset kotisivut

  • Kim Dae-jung Korean nykyhistoriassa tms. hänestä ja hänen politiikastaan
    - Korea and Asia a collection of essays, speeches and discussions (Työväenliikkeen kirjasto, Paasivuorenkatu); Prison writings (Opiskelijak.); Kim Dae-jung’s policies on North Korea : achievements and future goals (Varastokirjasto)
    - Miyoshi Jager: luku “Kim Dae-jung’s Triumph” teoksessa Narratives of Nation Building (AL)
  • Naisten työväenliike
    – Kim Seung-kyung. “Women Workers and the Labor Movement in South Korea.” Teoksessa Rothstein and Blim (toim.), Anthropology and the Global Factory (AL)
    Kim Seung-kyung: Class Struggle or Family Struggle (AL)
    – Koo, Hagen. Korean Workers. The Culture and Politics of Class Formation (AL)
    – useita Korea Journalin artikkeleita.
    - Spencer: Yôgong: Factory Girl (Topelia APS, AL; ei varsinaisesti työväenliikkeestä mutta kelpo teos 1970-luvun naistyöläisistä)
  • Juche-aatteestakin voi tehdä jos haluaa
    • Google-haku termeillä “juche philosophy” ja “juche idea” Pohjois-Korean viralliselta uutissivustolta
    • Andrei Lankovin artikkelien sivusto

  • Minjung poliittisena ja kulttuurisena käsitteenä Etelä-Korean nykyhistoriassa
    - Wells (toim.), South Korea’s Minjung Movement. The Culture and Politics of Dissent (AL)
    - Koo: “State, Minjung, and the Working Class in South Korea”, teoksessa Koo (toim.), State and Society in Contemporary Korea (AL)
    - Grinker: Korea and Its Futures. Unification and the Unfinished War (AL)
  • Pohjois-Korea ja itäblokin sortuminen
    – Buzo: Guerrilla Dynasty (AL)
    – Oberdorfer: Two Koreas (AL)
  • “Menneisyyden selvittämisen” kysymys Korean historiassa
    • Korea Journal -julkaisun numero 42:3, Autumn 2002: “The Issue of Settling the Past in Modern Korean History” (Ori) (linkki lehden numeron sisällysluetteloon, artikkelit myös ladattavissa pdf:nä)
    • Koen de Ceuster: Settling the Past and the Distribution of Justice: in Post-Authoritarian South Korea (IIAS Newsletter March 2003)
    • Google-haku Presidential “Truth Commission on Suspicious Deaths”; paljon linkkejä mm. korealaisten sanomalehtien englanninkieliseen uutisointiin kys. instanssista
    • National Human Rights Commission
    • haku Hankyoreh-sanomalehden englanninnetuista pääkirjoituksista sanoilla “democracy” ja “dictatorship”
    • Basic Law on Settling the Past for Truth and Reconciliation; Korea Times -lehden juttu puolueiden kiistasta kyseisestä laista
  • Kristinusko Korean nykyhistoriassa tai jotain rajatumpaa
    - Wells: New God, new nation : Protestants and self-reconstruction nationalism in Korea, 1896-1937 (H Avokok. 299)
    - Clark, Donald: “History and Religion in Modern Korea: The Case of Protestant Christianity”, teoksessa Lancaster ja Payne (toim.), Religion and Society in Contemp. Kor. (AL, Ori, SKS)
    - Baker, Don. “From Pottery to Politics: Transformation of Korean Catholicism”, sama teos kuin ed.
    - Clark, Donald. “Growth and Limitations of Minjung Christianity in South Korea”, teoksessa Wells (toim.), South Korea’s Minjung Movement (AL)
    - Grayson: Korea - A Religious History ( H Avokok. 29) (rev. 2002 ed. AL)
    - Kim Kwang-ok: “The Religoius Life of the Urban Middle Class” (Korea Journal 33(1993):4 (Topelia)

    • 21.10.2005

    luento 20.10.05 - näkemyksiä Korean sodasta

    Kategoria: luennot | Pohjois-Korea - Antti Leppänen klo 10:51

    (Kopioi-liitä -otos luentomuistiinpanoista)

  • perinteinen näkemys:presidentti Trumanin sodan sytyttyä lausuma näkemys, että sota oli Moskovan ohjaama maailmankommunismin laajentumisyritys; NL oli siirtynyt avoimen sodan politiikkaan; Korea tärkeä containment-politiikan kannalta; tähän liittyi myös USA:ta kritisoiva näkemys, jonka mukaan USA:n osoittama asenne Koreaa kohtaan ennen sotaa näytti “vihreätä valoa” kommunistien hyökkäykselle
  • mm. Wilbur Hitchcockin artikkeli jo 1951, että sota oli itse asiassa Kim Il-sungin aikaansaannos; perusteina mm. se että NL boikotoi YK:n turvallisuusneuvoston istuntoa, jossa päätettiin sotaan osallistumisesta YK:n nimissä ja se että sota toi NL:lle kielteisiä maailmanpoliittisia kehityksiä
  • journalisti I. F. Stonen v. 1952 julkaisu (The Hidden History of the Korean War), jossa pidettiin Etelä-Koreaa syyllisimpänä sotaan; etelän Syngman Rheen “pohjoisen valloitus” -lausunnot, rajakahakat 1949-50, mitkä provosoivat pohjoisen hyökkäämään; etelä olisi liioitellut sotamenestyksen kehnoutta millä USA/YK saatiin tulemaan hätiin
  • revisionismi, “uudelleentarkastelu”, etenkin Cumingsiin liitetty nimike; ei tärkeätä kysymys kuka sodan aloitti, vaan mitä sosiaalisia ja poliittisia seikkoja Koreassa vaikutti ennen sotaa, eli sodan sisäiset syyt; sisällissota, kansalaissota (civil war, civil conflict); muuan näkemys Cumingsin kannasta on että sota syttyi koska USA esti vasemmistolaisen vallankumouksen Japanista vapautumisen jälkeen ja pystytti Etelään taantumuksellisen hallituksen
  • Cumings ja John Halliday (Korea: The Unknown War) seurasivat Stonen näkemystä että Syngman Rheen Etelä-Korea olisi “asettanut ansan” ja houkutellut pohjoisen hyökkäämään.
  • NL:n arkistojen avautuminen vie paljolti pohjaa “revisionismilta”, muttei myöskään tue “perinteistä” näkemystä sodasta yleiskommunistisena laajentumissotana
    – kaikki ei riippunut vain siitä mitä suurvallat (USA, NL) tekivät, vaan korealaisilla (P-Korea) oli oma tahto, omat suunnitelmat, halu toteuttaa ne mutta kuitenkin riippuvuus NL:stä niiden toteuttamiseksi
  • New Evidence on the Korean War (Cold War International History Project Virtual Archive) - Artikkeleita NL:n ja Kiinan osuudesta Korean sodassa ja asiaan liittyviä neuvostoliittolaisia dokumentteja Venäjän arkistoista.
    - Katryn Weathersby vastaa Cumingsin kommenttiin:
    […]
    In 1949 Kim [Il-sung] did raise the possibility of a limited operation to seize Ongjin [niemimaa joka pilkisti pohjoisesta 38 leveysasteen eteläpuolelle], but the Soviet leadership rejected the plan. In early 1950 Stalin changed his mind, and, as the article in this issue details, in April and May Soviet and North Korean military leaders together worked out a plan for a full-scale offensive against South Korea. Cumings is right that leaders of both sides hoped to gain their patron’s support for a war by provoking an assault by the other side and that “the 1950 logic for both sides was to see who would be stupid enough to move first.” But the end of the story is that the Soviet Union eventually decided to support its client’s plan for military reunification while the United States did not. Thus, though Cumings is right that Korean history is made first and foremost by Koreans, the war of 1950-53 was not a purely Korean product.

    Ja kun kerran vauhdissa ollaan, otetaanpa vielä keskeiset kohdat venäläisen Evgueni Bajanovin artikkelista Assessing the Politics of the Korean War, 1949-51, jossa käydään läpi keskeiset vaiheet NL:n ja Kiinan suhteesta Korean sotaan.
    1. Stalin pelkäsi hyökkäystä Etelästä; raja oli rauhaton, molemminpuolisia provokaatioita, Syngman Rheen sotaisia puheita
    2. Kim Il-sung vaati sotaa, Stalin kieltäytyi; maalis -49 Moskovassa KIS sanoi haluavansa vapauttaa Etelän, Stalin kieltää yksipuolisen hyökkäyksen; P-K:n painostus jatkui, Stalin käskee tutkia mahdollisuudet
    3. Stalin hyväksyy hyökkäyksen - syitä: kommunistien voitto Kiinassa, atomipommi, kv-suhteiden kiristyminen, käsitys lännen heikkoudesta ja haluttomuudesta puolustaa Koreaa; tarkat yhteiset suunnitelmat NL:n johdolla
    4. Kiinan asenne Etelän “vapauttamiseksi”; aluksi varovaisen myönteinen, myöh. hyvin myönteinen, lupaus avusta
    5. Sotavalmistelut; NL:n suunnittelu- ja aseapu; sen lisäksi Kiinasta palaavat korealaistaistelijat
    6. Sodan alkuvaiheet; Stalinin sana painoi paljon; sotaonnen käännyttyä ankaraa kritiikkiä P-K:ta kohtaan
    7. Kiinan rooli sodan alkuvaiheessa;
    8. Stalin painostaa vastahakoisen Kiinan osallistumaan sotaan;
    9. Kiinalaiset “vapaaehtoiset” tulevat mukaan sotaan, kommunistileiri innoissaan;
    10. Innostus häviää;
    11. Kommunistit pyrkivät aselepoon;

  • (Luennon lopulla aloitettu Pohjois-Korea -osuus tulee erikseen yhtenä pötkönä.)

    17.10.2005

    muistutus Cumings-referaatista

    Kategoria: tiedotusluonteista | kurssin ohjelma ja vaatimukset - Antti Leppänen klo 12:33

    Joihinkin teistä minulla ei ole sähköpostiyhteyttä, joten ilmoitan täällä saman minkä muille asianosaisille sähköpostitse. Eli painotettakoon vielä, että Cumings-referaatit on palautettava ensi luentoon (to 20.10.) mennessä. Muistutan nyt myös siitä että kaikki referaatit vaaditaan kurssin suorittamiseksi!

    (Mikko Montonen, ilmoittaisitko yhteystietosi (puh, s-posti, pääaine) minulle pikimmiten, koska ne toistaiseksi osanottajaluettelosta puuttuvat: antti.leppanen ät helsinki.fi)

    Korea 1945-1950

    Kategoria: tiedotusluonteista | kurssia sivuavaa | Pohjois-Korea | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 11:49

    Korea 1945-1950

    (Täydennetään tarpeen mukaan)

    11.8.1945 USA:n ehdotus NL:lle Korean jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin 38 leveyspiirin mukaan
    15.8.1945 Japanin antautuminen
    Kansankomiteoiden (inminwiwônhoe) perustaminen; Korean valtion perustamisen valmistelukomitea (Chosôn Kôn’guk Chunbiwiwônhoe) jonka johdossa Yô Un-hyông
    Neuvostoliiton joukot Korean pohjoisosaan, miehitys elokuun loppuun mennessä; NL ei tunnusta korealaisten omia Japanin antautumisen jälkeen pystyttämiä hallintoelimiä
    Yhdysvaltain joukkojen saapuminen 8.9.1945, miehityshallinnon perustaminen; USA ei tunnusta korealaisten omia Japanin antautumisen jälkeen pystyttämiä hallintoelimiä

  • porvarillinen kansallismielisyys (Kim Ku ja Kim Kyu-sik); antikommunistinen porvarillinen kansallismielisyys (Syngman Rhee); vasemmistolaisuus (Yŏ Un-hyŏng); maltillinen porvarillisuus (Kim Sông-su, Song Chin-u); kommunismi (Pak Hôn-yông)
    USA:n miehityshallinnon (kenr. Hodge) ja korealaisten ristiriidat; Syngman Rheen nousu merkittävimmäksi poliitikoksi ja USA:n suosikiksi

    • Neuvostoliiton Siviilihallinto; NL nimitti miehitystään siviilihallinnoksi
    - 13.10.1945 Korean kommunistisen puolueen Pohjois-Korean osaston perustaminen, johtajana Kim Tu-bong (KKP:n päämaja oli tällöin Soulissa)
    Pohjois-Korean kommunistinen puolue keväällä 1946; Soulissa toimineesta KKP:stä Etelä-Korean kommunistinen puolue
    - Pohjois-Korean työväenpuolue (Puk-Chosôn nodongdang) elokuun lopussa 1946; samaan aikaan etelässä E-Korean komm. puolueesta Etelä-Korean työväenpuolue, Nam-Chosôn nodongdang

  • Työväenpuolueen (Kim Il-sung, Kim Tu-bong), Korean Demokraattisen Puolueen (Cho Man-sik) ja Ch’ŏndogyo-nuorisopuolueen koalitio, josta kaksi jälkimmäistä pian puolueiksi vain nimessä etenkin Cho’n vastustettua NL:n pyrkimyksiä ja jouduttua syrjäytetyksi ja kotiarestiin

    • - Pohjois-Korean Väliaikainen Kansankomitea helmikuussa 1946 (johdossa Kim Il-sung)
    - Pohjois-Korean Kansankomitea (Puk-Chosôn Inmin Wiwônhoe) helmikuussa 1947

    Moskovan sopimus 1945 lopussa NL:n ja USA:n välillä Korean valtiollista itsenäisyyttä ja yhtenäisyyttä varten; osana myös suunnitelma 5 vuoden holhoushallinnosta (trusteeship)
    - USA:n ja NL:n neuvottelut Moskovan sopimuksen toteuttamiseksi 1946-47, tuloksettomia
    - USA vei Korean kysymyksen YK:hon; perustettiin “YK:n Korean Väliaikaisneuvosto” (UNTCOK, United Nations Temporary Commission on Korea), joka päätti vaaleista alueella jolle oli pääsy, eli käytännössä USA:n miehitysvyöhykkeellä Etelä-Koreassa
    - Viimeiset, turhiksi jääneet ja toteutumismahdollisuuksia vailla olleet yhteydet pohjoisen ja etelän välillä, Pjongjangin “yleiskokous” huhti-48
    Vaalit 10.5.1948 (paljon väkivaltaistakin vastarintaa, etenkin kommunisteilta)
    Uusi kansanedustuslaitos, jonka USA tunnusti valitsi presidentiksi Syngman Rheen (Yi Sûng-man)
    Korean Tasavalta (Taehan Min’guk 大韓民國) julistettiin Soulissa 15.8.1948, samalla Rhee presidentiksi; Yhdysvallat vetää joukot 1949
    Korean demokraattinen kansantasavalta (Chosôn minjujuûi inmin konghwaguk 朝鮮民主主義人民共和國) julistettiin 9.9.1948 Pjongjangissa; NL vetää joukot

    Jejun tapahtumat (Jeju / Cheju, saari niemimaan eteläpuolella) “4.3.”, kommunistien johtama aseellinen vastarinta erillishallituksen perustamista vastaan ja seuranneet hyvin veriset tukahduttamistoimet 1948-49
    Yôsunin kapina (Yôsun+Sunch’ôn = Yôsun / Yeosun) syksyllä 1948; armeijassa olleiden kommunistien ja alueen maanalaisen kommunistiliikkeen kapina, joka jatkui sissivastarintana Jiri(Chiri)-vuorilla Korean sotaan saakka
    Vaalit 30.5.1950, Syngman Rheen puolue häviää

    Maauudistus Pohjois-Koreassa 1946; maan korvaukseton takavarikointi instituutioilta ja yksityisiltä ja korvaukseton luovuttaminen viljelijöille [kollektivisointi seurasi 1950-luvun puolessavälissä]
    - Laajamittainen pakolaisuus pohjoisesta etelään 1948 asti, mikä lievensi pol. ja yht.kunn. paineita ja helpotti komm. tavoitteiden toteutumista; päinvastaiseen suuntaan lähinnä älymystöä, paljon etenkin kirjailijoita, vasemmistoa USA:n miehityshallinnon otteiden tiukennuttua

    Kim Il-sungin pyynnöt NL:lle koko niemimaan “vapauttamiseksi” maalikuusta 1949 alkaen; jatkuvat Stalinin kieltäytymisen jälkeenkin; P-Koreassa näkemys että vallankumous saavutettu pohjoisessa, aika levittää se eteläänkin
    - Kim pyysi hyväksymistä jälleen tammikuussa 1950; Stalin osoitti valmiutensa hyväksyä Kimin aikomukset
    - Sodan suunnittelua sekä Moskovassa että Pjongjangissa keväällä 1950, Kim Il-sung Moskovassa koko huhtikuun -50
    -

  • Sotavalmistelujen ulottuvuus Suomen historiaan: Stalin tiesi että Koreassa on tulossa sota, joten hän kutsui Suomen kauppaneuvotteluihin toukokuussa 1950 ja sai edulliset tavaranvaihtoehdot etenkin suomalaisiin metsäteollisuuden tuotteisiin, joiden hinta nousi merkittävästi sodan sytyttyä. (Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa: Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947-1958, Otava 1997). Puhuttiin ns. Korean konjunktuurista, joka oli Suomen viennille hyvin edullinen.

    • 13.10.2005

    luento 20.10.05 - aiheita

    Kategoria: luennot | Pohjois-Korea - Antti Leppänen klo 13:19

    Näin aluksi:

    “Eläköön Suuri Neuvostoarmeija” (Widaehan Ssobet’ŭ Kundae Manse)
    Kuva pohjoiskorealaisesta aapisesta vuodelta 1956 kohdalta ㅎ(h), haebang (vapautus): Neuvostoliitto Korean vapauttajana 1945. Pohjois-Korean historiankirjoitus muuttui 1950-luvun lopulla niin, että NL:n osuus häivytettiin ja vapauttajana esitettiin Kim Il-sung.
    (Picture provided by Owen - thanks!)

    Lisää aiheiden luonnostelua tulossa.

    Linkki, josta edellisen luennon jälkeen minulta kysäistiinkin:

  • Cold War International History Project: New Evidence on the Korean War. Artikkeleita NL:n ja Kiinan osuudesta Korean sodassa ja asiaan liittyviä neuvostoliittolaisia dokumentteja Venäjän arkistoista.

    • 12.10.2005

    luento 13.10.05 - aiheita

    Kategoria: luennot | kurssia sivuavaa - Antti Leppänen klo 5:29

    Yhdysvaltain miehityshallinto ja Neuvostoliiton miehityshallinto
    - sotilashallinto vs. muodollinen siviilihallinto

    Miehitysvyöhykkeiden poliittinen eriytyminen
    - Etelässa YK:n hyväksymät vaalit 10.5.48, Tasavallan julistaminen; Kansantasavallan julistaminen lähes samantien

    Etelä-Korean poliittinen konflikti 1945-50
    - Chejun (Jejun) kapina (”marraskuun neljäs” -48) ja tukahduttamis- ja kostotoimet; Yôsunin (Yôsu-Sunch’ônin) kapina lokakuu -48 ja seurannut komm. sissiliike Chiri-vuorilla

    Chejun Halla-vuorella vangittuja sissejä

    Korean sota
    - Sisällissota / vapautussota / laiton tunkeutuminen etelään / Korean sisäisen konfliktin jatkuminen sotana […]

    ym. ym.


    Aiheisiin liittyviä linkkejä

    Cold War International History Project
    Virtual Archive
    Publications : Bulletin 6-7 - Cold War in Asia : New Evidence on the Korean War (pdf):

  • Bruce Cumings and Kathryn Weathersby: An Exchange on Korean War Origins
  • Chen Jian: China’s Road to the Korean War
  • Stalin, Mao, Kim, and China’s Decision to Enter the Korean War, Sept. 16-Oct. 15, 1950: New Evidence from Russian Archives, article and translations by Alexandre Y. Mansourov
  • Hyun-su Jeon with Gyoo Kahng: The Shtykov Diaries: New Evidence on Soviet Policy in Korea
  • Evgueni Bajanov: Assessing the Politics of the Korean War, 1949-51
  • Andrei Lankov: Interpreting North Korean history; “revisionistista” asennetta Pohjois-Koreaa koskevaa historiankirjoitusta kritisoiva artikkeli:

    […]
    The textbook dedicates quite a few pages to the 1946 land reform in the North, whose radicalism is favorably contrasted with the sluggishness of similar measures in South Korea. Basically, it’s true: the South Korean government of 1948-1950 included too many landlords to be enthusiastic about land redistribution. But there was something in the story that made one laugh: the book failed to mention that from beginning to end, land reform in North Korea was planned by Soviet military authorities.
    […]

    • 7.10.2005

    prof. Kangin historiatulkinnoista

    Kategoria: luennot | kurssia sivuavaa | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 4:51

    Puhuin luennolla viime aikoina esiin tulleiden historiatulkintojen yhtenä (äärimmäisenä) esimerkkinä “professori Kangista”, joka siis on nimeltään Kang Jeong-koo (Kang Chông-gu), sosiologian prof. Dongguk-yliopistossa.
    Tässä muutama linkki ei Kangin omiin kirjoituksiin (niitä ei englanniksi löytyne) vaan raportointiin hänen sanomisistaan. Chosun Ilbon sivustolle on käännetty englanniksi asiasta useita juttuja:

  • What Is the Ruling Party’s Position on the Incheon Landing?
  • We Boost North Korea’s Confidence at Our Peril by Kim Dae-joong
    The North Korean regime seems to have gained in self-confidence regarding its relations with South Korea. A recent squabble over taking down a statue of General Douglas MacArthur, a hero of the Korean War to some, and a remark by Prof. Kang Jeong-koo of Dongguk University that the Korean War was fought for “unification” send a signal the National Liberation forces, hibernating since their suppression by South Korea’s anti-Communist forces, are emerging above ground. […]
  • Historian Steps Up Attack on U.S.
    Dongguk University’s sociology professor Kang Jeong-koo, who set off controversy when he referred to the Korean War as North Korea’s war of unification, is in hot water again for suggesting that South Korea should have been allowed to embrace communism after its emancipation from Japan.
    […]

  • Police Call Controversial Academic for Questioning

    An academic who called the Korean War “North Korea’s war of unification” in an online column in July was helping police with their enquiries on Friday. The questioning of Dongguk University sociologist Kang Jeong-koo provoked simultaneous demonstrations from progressive and conservative civic groups outside the security branch of the Seoul Metropolitan Police in Jongno-gu.

    • Hankyoreh-lehden kanta on jo aivan toinen:

  • [Editorial] Ignorance, Red-Baiting About Kang Jeong Koo
    All you have to do is read Kang’s paper delivered at a national professors organization panel to see that the whole affair originates in ignorance and “labeling.” Kang has called the Korean War a “war of reunification” since 2000 and it differs from the “war of national liberation” that is North Korea’s official characterization. Key to his whole argument is that if you look at the North’s motives, since it started the war, it was a war to unite the peninsula, and that according to international law should be considered a “civil war” and not a “war of aggression.” To back that up he cites a resolution by the United Nations General Assembly and the Security Council’s Resolution 82. He even said that it is “still could have been a war of reunification even if South Korea’s official definition is that it was a war of aggression.” Calling that a “pro-North” statement is leftover McCarthyist madness.

    • Ideologisista keskusteluista ja kiistoista yleisemmin, Kangin tapaus mukaanlukien:

  • Korea Times: Ideological Disputes Still Haunt S. Korea

    Kang’s remark in his column on an Internet news media site in July triggered immediate protests from conservative groups while accusing him of worshipping North Korea. They claimed what Kang said was similar to North Korean propaganda.
    […]
    Conservative civic groups have denounced the government for not expressing its official position on the conflicts over a statue of U.S. Gen. Douglas MacArthur in Inchon, west of Seoul. Anti-U.S. demonstrators have clashed with riot police, demanding the removal of the statue, which they claim is an impediment to inter-Korean reconciliation and unification efforts.

    • 6.10.2005

    luento 5.10.05

    Kategoria: luennot | Pohjois-Korea | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 12:05

    Kopioi-ja-liitä luentomuistiinpanoista:

    Sodan loppu ja voittajavallat
    - USA:n sodanjohdossa laadittiin 10.11.8.45 ehdotus Korean jakamiseksi kahteen miehitysvyöhykkeeseen 38. leveyspiiriä myöten, jonka NL hyväksyi

    Charles Armstrong: North Korean Revolution, 1945-1950, s. 5:
    - Poliittinen tyhjiö, yhteiskunnallinen epäjärjestys (”dislokaatio”), japanilaisvallan aiheuttama kulttuurinen nöyryytys, ja tämän vallan äkillinen loppuminen; japanilaisten jättämä teollinen perusta (etenkin pohjoisessa, jossa hieman yli puolet kaikesta teollisuudesta, raskaasta 86%)
    - s. 46: Korean äkillinen vapautuminen loi valtavan tyhjiön politiikan täytettäväksi, “vapauttaen Korean yhteiskunnan edustamisesta kilpailevien äänien kakofonian”

    - 350 poliittista puoluetta ja järjestöä v. 1947

    Korealaiset ennen miehitysten vakiintumista
    - kansankomiteat: paikallinen hallinto, järjestyksenpito, Japanin jälkien poistaminen ja “kätyreiden” syrjäyttäminen; omaehtoisia hallintoelimiä kaikilla paikallisuuden tasoilla
    – “Korean itsenäisyyden valmistelukomitea” (Chosŏn Kŏn’guk Chunbiwiwŏnhoe), johdossa vasemmistolainen Yŏ Un-hyŏng, mukana sekä vasemmistolaisia että porvarillisia nationalisteja;
    - syyskuun alussa ‘45 ja julisti Korean Kansantasavallan, (Chosŏn Inmin Konghwaguk)
    – Ohjelma edistyksellinen, vasemmistolainenkin (ei kuitenkaan kommunistinen); 8 tunnin työpäivä, yleinen äänioikeus, maanvuokra-olojen kohentaminen (erittäin tärkeä asia!), suurteollisuuden kansallistaminen
    – Kansantasavallalla lyhyt elämä, kun USA:n miehityshallinto ei sitä tunnustanut (kenraali Hodgella ohjeet olla tunnustamatta mitään korealaista hallintoa)

    Vapautuksen jälkeiset toimijat ja aatteet
    - Porvarillinen kansallismielisyys, (Kim Ku ja Kim Kyu-sik)
    - Antikommunistinen porvarillinen kansallismielisyys (Syngman Rhee / Yi Sŭng-man)
    - ei-kommunistinen vasemmistolaisuus (Yŏ Un-hyŏng)
    - Maltillinen porvarillisuus; Kim Sŏng-su (liikemiesveljeksistä toinen, Donga Ilbo -lehti), liikekumppani Song Chin-u
    - Kommunismi; merkittävin ryhmittymä kotikommunismi (Pak Hŏn-yŏng, toimi etelässä); Mantsurian sissikommunismi (Kim Il-sung), “Yenanilaiset” jotka olleet Maon joukoissa Yenanissa; Neuvostokommunistit eli Neuvostokorealaiset
    - Pohjoisen kristillispohjainen porvarillinen nationalismi, Cho Man-sik
    Cho Man-sik ja Kim Il-sung vuonna 1945
    Cho Man-sik (vas. silmälasit) ja Kim Il-sung (oik. puikot kädessä) ravintolassa Pjongjangissa 30.9.1945. Keskellä univormusta päätellen Neuvostoarmeijan upseeri. Kuvalähteen mukaan kyseessä oleva ravintola on ns. yojông, jossa kisaeng-viihdyttäjänaiset tarjoilevat korkeille herroille. Pjongjang oli aikoinaan kuuluisa nimenomaan tällaisista paikoista. (Toinen Pjongjangin merkittävä piirre 1900-luvun alkupuolella oli kristinuskon merkittävä asema muuhun Koreaan nähden. Osin siksi myös Cho Man-sikin johtava asema vapautumisen jälkeen.) (Lähde: Daily NK)

  • Andrei Lankov: Truth Behind Foundation Day; lehtiartikkeli siitä kuinka “Korean kommunistisen puolueen Pohjois-Korean osasto”, Työväenpuolueen (Rodongdang) esiaste, todella perustettiin

    • Haebang konggan – “vapautettu tila”
    Käsite jota on käytetty kuvaamaan vapautuksen jälkeistä poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa; siihen sisältyy sekä ajatus vapautuksesta ja vapaudesta että myös poliittisesta konfliktista, ja tavallaan myös siitä että tämä vapautuksen jälkeinen vapautus oli kaventuva USA:n miehityshallinnon tiukentuvan otteen myötä

  • Session 30: Literature of the Haebang konggan; vapautuksen jälkeistä kirjallisuutta käsittelevä sessio Association of Asian Studiesin konferensissa 2005. Lainaanpa siitä:

    • The Haebang konggan is, strictly speaking, the period from August 15, 1945, when the Korean peninsula was liberated from Japanese colonial rule, to the formation three years later of the Republic of Korea and the Democratic People’s Republic of Korea; in the Korean literature field the end date is sometimes extended to the outbreak of the Korean War in 1950. […]

    Yhdysvaltain miehityshallinto ja Neuvostoliiton miehityshallinto

    Jatkuu ensi kerralla…

    Cumingsista

    Kategoria: kurssin ohjelma ja vaatimukset | kurssia sivuavaa | Pohjois-Korea - Antti Leppänen klo 6:12

    No niin, Bruce Cumingsin artikkelin referaatin palautuspäivä on tänään, ja oletan että ennen puoltapäivää postilaatikkoni alkaa täyttyä. Tai sitten ei. Ensimmäisen kotiläksyn suhteen olitte kuitenkin tehneet yleisesti ottaen hyvää työtä, joten oletan että jatkatte samalla linjalla… Kuten yhdelle Cumings-referaattinsa palauttaneelle sanoin, tämänkertainen juttu saattoi olla hieman työteliäs, koska se on tavallaan artikkeliteoksen teemoja yhteen kokoava kirjoitus, mutta kunhan ne keskeiset asiat siellä ovat niin ei ole mitään hätää. (Artikkelin väliotsikoista on aina apua!)

    Bruce Cumingsista muutama sana.

    Cumings, University of Chicagon historian professori (jonka artikkelista siis laaditaan referaatti tämän viikon luentoon mennessä) on ei-korealaisista Korean nykyhistorian tutkijoista merkittävimpiä ja kiistellyimpiäkin. Hänen suurin työnsä tähän mennessä on ollut kaksiosainen Korean sodan syntyä käsitellyt teos (Origins of the Korean War, Vol. 1: Liberation and the Emergence of Separate Regimes, 1945-1947 [1981] ja Origins of the Korean War, Vol. 2: The Roaring of the Cataract, 1947-1950 [1992]), joka on vapautumisen jälkeisen Korean eteläosan yhteiskuntaa ja politiikkaa käsitteleviltä osiltaan klassikon asemassa, mutta jolle aika ei ole ollut armollinen itse Korean sodan synnyn kannalta. Cumings painotti tutkimuksessaan sodan sisällissotaluonnetta ja sen syntyä niemimaan sisäisistä konflikteista, ilman tietoa Kim Il-sungin “sotalobbauksesta” Moskovassa ja Pekingissä, mikä tuli selkeästi esiin Neuvostoliiton arkistojen avauduttua 1990-luvun vaihteessa.

    Referoitavasta artikkelista kannattaa huomata se, että sen on 1980-luvun alusta (ilm -84), jolloin julkinen sana ja keskustelu Etelä-Koreassa oli nykyistä paljon rajoitetumpaa, ja Japanin-vastaisilla mielipiteillä on enemmän poliittistakin liikkumatilaa. Kirjoitusaika selittää myös lause “molempien Koreoiden huomattavan menestyksellinen talouskehitys on perustunut kahteen täysin erilaiseen järjestelmään”, vaikka Cumingsilta vei kauas 1990-luvulle tunnustaa Pohjois-Korean tilanne.

    Cumingsista ei myös voi välttyä saamasta kuvaa, että hän pyrkii tulkitsemaan Pohjois-Korean suhteen kaiken parhain päin, mutta ei osoita tippaakaan samaa avomielisyyttä Etelä-Koreaa kohtaan; toki esim. se että “autoritäärinen konfutselainen perinne” on kelvannut Pohjois-Korean diktatuurin muttei Etelä-Korean autoritarismin selitykseksi ei ole ainoastaan hänen piirteensä. (Cumingsin asenteellisuus pohjautuu lähinnä kriittisyyteen hänen omaa maataan Yhdysvaltoja kohtaan eikä puolen valitsemiseen Koreoiden välillä.)

    Pohjois-Korean kirjallisuudesta väitellyt, eteläkorealaisessa yliopistossa opettava BR Myers on lievästi sanoen pisteliäs Cumingsin työtä kohden kirja-arvostelunsa
    (Mother of All Mothers: The leadership secrets of Kim Jong Il) alussa:

    In a book concluded in 1990 he argued that the Korean War started as “a local affair,” and that the conventional notion of a Soviet-sponsored invasion of the South was just so much Cold War paranoia. In 1991 Russian authorities started declassifying the Soviet archives, which soon revealed that Kim Il Sung had sent dozens of telegrams begging Stalin for a green light to invade, and that the two met in Moscow repeatedly to plan the event. Initially hailed as “magisterial,” The Origins of the Korean War soon gathered up its robes and retired to chambers. The book was such a valuable source of information on Korea in the 1940s, however, that many hoped the author would find a way to fix things and put it back into print.

    Myersin kirjoitus, joka varsinaisesti on neljän eri kirjan arvio, kannattaa lukea eritoten hänen Pohjois-Korea-luonnehdintansa takia. (Hänen kärjekkäät ilmaisunsa ovat lähinnä sille mitä hän pitää Cumingsin Pohjois-Korean historian ja nykyolojen kaunisteluna.)

    4.10.2005

    uusi otsikkokuva

    Kategoria: tiedotusluonteista - Antti Leppänen klo 5:45

    Olen laatinut uuden otsikon taustakuvan, osin näön vuoksi mutta toki lähinnä painottaakseni sivuston asiaa. Montaasissa (?) on yksityiskohtia japanilaisen Kuwabara Shisein ottamista valokuvista 1960-luvulla; hän kuvasi Koreassa paljon etenkin tuolla vuosikymmenellä, ja monet hänen kuvansa ovat tärkeitä tuon ajan dokumentteja. Ulkomaalaisena hänellä oli myös paremmat mahdollisuudet kuvata poliittisesti arkoja aiheita kuin korealaisilla valokuvaajilla.

    Otsikkokuvan osat vasemmalta oikealle:

  • Cheonggyecheon 1960-luvun puolivälissä; Cheonggyecheon (Ch’ônggyech’ôn) on Soulin keskustan läpi virrannut joki tai puro (vesimäärästä riippuen), jonka laidoille syntyi vapautumisen ja Korean sodan jälkeen hökkeliasutusta. Joki katettiin 1960-luvun aikana niin että sen päälle tuli myös pylväiden päälle korotettu tie, ja hökkeliasutus tietenkin purettiin ja asukkaat siirrettiin kaupungin laitamille. (Lisää Kuwabaran kuvia 1960-luvun Chyeonggyecheonista paikasta kertovalla Soulin kaupungin matkailusivustolla.)
  • Äiti hyvästelemässä Vietnamin sotaan lähtevää poikaansa (Vietnamin sotaan lähdöstä on kyse, eikä kuvassa voi olla muuta kuin äiti ja poika). Yhteensä 300 000 korealaista palveli Vietnamin sodassa 1965-1973 (kaatuneita yli 4000), minkä ansiosta maa sai huomattavaa taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvalloilta, firmat urakoita, korealaiset työtä ja myös sotilaiden perheet rahalähetyksiä.
    - Kuwabaran valokuvanäyttely “Ristiriitojen aika” (Kyôktongûi sidae) verkossa
  • Diplomaattisuhteiden solmimista Japanin kanssa 1960-luvun puolivälissä vastustava mielenosoitus; Korean tasavalta normalisoi suhteensa Japanin kanssa 1965, osin myös Yhdysvaltain painostuksen seurauksena. Sitä vastustettiin laajasti. Sen ansiosta Japanista saatiin kuitenkin sekä taloudellista apua siirtomaa-ajan korvauksina että lainoja ja teknologiaa.
  • Cheonggyecheonin varrelta 1960-luvulla, kaiketi tytär, isä ja poika.
  • Vietnamiin lähdössä oleva eteläkorealainen sotilas.
  • Presidentti Park Chung-hee ja hänen poikansa Park Ji-man; kulmassa näkyvä hame on tytär Park Geun-hyen, joka on tällä hetkellä oppositiopuolue Hannaran puheenjohtaja.
  • Hökkelikylä Busanin kaupungin liepeillä (näistä enemmän Brandtin artikkelissa “Upward Bound: Look at Korea’s Migrant Squatters”)

    • Annettakoon Cheonggyecheonista vielä myös Soulin kaupungin Cheonggyecheon-projektin kotisivu. Siinä missä kattaminen ja tien rakentaminen oli 60-luvun kehitysideologian mukaista, saman vesiväylän uudelleenavaaminen 2000-luvulla on taas uudenlaista kehitysaatetta, luontoa, hyvinvointia, uutta kaupunki-ilmettä kehityksessä (lue: kiinteistöjen hinnoissa) jälkeen jääneeseen kaupungin pohjoisosaan. Lainataanpa yllämainittua sivustoa:

    Reason for Restoration
    Safety: Fundamental Solution to Safety Problem Related to Cheonggye Expressway and Covering Road
    Environment: Creation of Nature and Human-centered Environment-friendly City Space
    Culture: Recovery of Seoul’s 600-year old Historical and Cultural Importance as Capital
    Industry: Induction to Revitalization of Downtown Area’s Underdeveloped Area

    Soul käyttää sanaa “restoration”, mutta ei siellä mitään entiselleen ole palautettu väylän avaamista lukuunottamatta; lähinnä kyse on ollut kokonaan uuden rakentamisesta, ja vesikään ei virtaa luonnostaan vaan pumpataan Han-joesta, johon Cheonggyecheon on alunperin laskenut.

    Get free blog up and running in minutes with Blogsome | Theme designs available here