Korean nykyhistorian kysymyksiä

29.9.2005

luento 29.9.05 - tarkennuksia

Kategoria: luennot | japanilaisaika - Antti Leppänen klo 15:23

Ei tämä nyt merkittävin seikka äskeisellä luennolla ollut, mutta tarkennettakoon (korjattakoon) kuitenkin se, mitä taisin japanilaisten 1910-luvulla tekemästä maanomistusolojen kartoituksesta sanoa. Se näkemys että maanomistusolojen huonontuminen entistäkin epätasa-arvoisemmaksi olisi alkanut nimenomaan tuosta hallinnollisesta toimesta ei enää nykytutkimuksen mukaan pidä kutiaan, vaan merkittävät muutokset entistä huonompaan alkoivat 1930-luvun vaihteessa, johon pienimpänä syynä ei ollut yleismaailmallinen pula-aika. Korealaisen maanomistajaluokan (suurmaanomistajien) omistusoikeuden laillinen määrittely oli maankartoituksen merkittävin seuraus.

Kartoituksen seurauksena oli kyllä se, että kenraalikuvernementistä eli Japanin siirtomaahallinnosta tuli Korean suurin maanomistaja, kun se otti haltuunsa suurimman osan kuningashuoneelle kuuluneista maista, virkamaita ja omistajuudeltaan määrittelemättömiä maapaloja kuten metsiä.

omistaja-
viljelijät		 omistaja-
vuokraviljelijät		 vuokraviljelijät
1918 19.7 39.4 37.8
1930 17.6 31 46.5
1945 14.2 16.8 69.1

(Eckert ym., Korea Old and New, A History, s. 307)

Maanomistuksen keskittymisessä suurimmat hyötyjät olivat korealaisia maanomistajia. Japanin vallan päättyessä suurmaanomistajat, 3% maaseutuväestöstä [entä kaupungeissa asuvat viljelysmaan omistajat? -AL] omisti lähes 2/3 maasta; 80%:lla maaseutuväestöstä oli joko maata omistamattomia tai maata hyvin vähän omistavia puoli-vuokraviljelijöitä (Shin Gi-wook, “Agrarian Conflict and the Origins of Korean Capitalism”, Am.Jour.of Sociology 103:5, s- 1340).

Päivitetään tarpeen ja viitsimisen mukaan.

luento 29.9.05 - linkit

Kategoria: luennot | japanilaisaika - Antti Leppänen klo 12:39

Taisin tulla luvanneeksi, että linkittäisin luennoilla näytettäväksi suunnitelleeni kuvastot tänne. Ne ovat Soulin kaupungin sivustolta “Soul valokuvissa” (Sajinûro ponûn Sôul), joka näyttää perustuvan julkaistuihin kuvateoksiin.

Linkit aukeavat uudessa ikkunassa.

  • Nykyaikaisuuden ensimmäinen vaihe ja sen jännitteet; ulkomaalaisia sotilasasiantuntijoita, kapinoita ja kaappauksia
  • Ulkomaisten tunkeutuminen markkinoille ja kaupankäynti Soulissa ; ns. perinteiset kaupankäynnin muodot: markkinat, valtion lisensoimat kauppiaat, kulkukauppiaat (pobusang), nykyaikaiset mainokset
  • Soulin kaupunkirakenteen muuttuminen; kuvissa ei juuri ns. modernia rakennuskantaa näy, mutta raitioliikenteen ilmaantuminen niissä on
  • Hansôngista Kyôngsôngiksi; Soul on kaupungin vanha puhekielinen kutsumanimi - virallinen nimi Chosôn-kaudella oli Hansông (漢城) ja Japanin-vallan alla Kyôngsông (jap. Keijô 京城); modernin rakennuskannan ilmaantuminen, Japanin vallan maamerkit kuten nyk. kaupungintalo ja 20-luvun lopulla rakennettu ja 1990-luvulla purettu kenraalikuvernmentti
  • Kenraalikuvernementti ja poliisitoimi; Japanin kenraalikuvernementti toimi ensin keskustan eteläpuolella olevalla Namsanilla (”etelävuori”), ja 1920-luvulla se siirrettiin Kyôngbok-palatsin (Gyeongbokgung) alueelle tehtyyn rakennukseen. Kuvissa myös poliisin ja oikeus- ja rangaistuslaitoksen toimintaa.
  • Maaliskuun 1. liike (Samil undong); Chosônin toiseksi viimeinen, pitkäaikainen kuningas Kojong kuoli tammikuun 22. 1919, ja huhu levisi että japanilaiset olisivat myrkyttäneet hänet. Ihmisiä kokoontui Souliin hautajaisia varten, jonka yhteyteen kansallismielisen liikkeen johtajat olivat laatineet Korean itsenäisyysjulistuksen, ja josta maaliskuun ensimmäisenä alkoi maanlaajuinen mielenosoitusliike.
  • Siirtomaan teollistuminen; “Korean messut” (Chosôn pangnamhoe); teollisuuslaitosten ilmaantuminen Soulin liepeille, nykyisen kaupungin alueella sijaitsevaan Yeongdeungpo’hon ja myös muualle Soulin seudulle.
  • Liikealueet ja kaupat; “pohjoiskylän” (pukch’on 北村) ja “eteläkylän” (namch’on 南村) erottuminen korealaisten ja japanilaisten asuin- ja kauppa-alueiksi. Kahdessa ensimmäisessä kuvassa japanilaisalue, nykyinen Myeong-dong ja muut korealaisalueelta “pohjoiskylästä” Jongno-tien tienoolta.

    • Soulin japanilaiskaupunginosan kauppakadulta
    (kuva aukeaa klikkaamalla suurempana uudessa ikkunassa)
    Jongno-kadun keskusmarkkinat Soulin korealaisten kaupankäynnin keskuksessa
    (kuva aukeaa klikkaamalla suurempana uudessa ikkunassa)
  • Nykyaikaisuuden tärkeä symboli, tavaratalo; ensin japanilaistavarataloja kuten Mitsukoshi, sitten korealainen Hwasin
  • Asuntojen nykyaika; korealaismallisten asuntojen väistyminen ja uusintaminen, japanilaislähtöisen nykyaikaisen “kulttuuriasunnon” (munhwa chut’aek 文化住宅) ilmaantuminen ja suosio ja status; myös hökkelikylät ja kiinteistövälitys (poktôkpang 福德房)
  • “Näin elivät Japanin kätyrit”; voimakas ilmaisu “kätyri” kuvannee sitä latausta mikä Koreassa annetaan sanalle ch’inil, joka sananmukaisesti tarkoittaa japanilaismielistä. Ylimmässä kuvassa perheineen Yi Wan-yong, joka allekirjoitti pääministerinä Korean liittymisen Japaniin 1910, “japanilaiskätyrin” perikuva

    • Get free blog up and running in minutes with Blogsome | Theme designs available here