Korean nykyhistorian kysymyksiä

Se että olen jättänyt Park Soon-Wonin artikkelin (Colonial Industrial Growth and the Emergence of the Korean Working Class) pois kurssin vaatimuksista lienee kurssia suorittaville hyvä uutinen. Kurssi kevenee.

Kimin ja Finchin “Living with Rhetoric, Living against Rhetoric: Korean Families and the IMF Economic Crisis” on saatavissa myös pdf-tiedostona.

Jotkut teistä jo kopioivatkin jäljellä olevan artikkelinivaskan; teen kuin teenkin nyt sen ratkaisun, että pidän artikkelinivaskan täällä työhuoneellani, josta sen saa kopioitavaksi käytännössä yhtä hyvin kuin Topelia-kirjastosta, tai paremminkin, koska kopiokoneita on enemmän ja ne ovat parempia. Olen kyllä hyvin paikalla, mutta informoin huonetovereitani siltä varalta että satun olemaan jossain.

Unioninkatu 38, E311 (E-rapusta sisään, 3. kerroksessa heti rapun kohdalla); työh. 90-19123843 / käsi 041-5286256

Korean sisäiset ristiriidat avautumisen ja ulkomaiden vaikutuksen ja perinteisten arvojen ja järjestyksen puolustamisen välillä

Kabo-vuosi 1894; kapinointi, sodat, uudistusten alkaminen
Kabo-uudistukset 1894-96
Säätyjärjestelmän lakkauttaminen; virkatutkintojärjestelmän lakkauttaminen; kuninkaan aseman rajoittaminen, leskien naimisiinmenon salliminen (merkittävämpi seikka miltä kuulostaa)

Japanin “Korean kysymys” (Chôsen mondai 朝鮮問題)
- Japanin kolonialismi ja länsimaiden esimerkki
- “Yksi kolonisoijan vallan keskeisimmistä seikoista on määritellä ne ehdot ja käsitteet joilla kolonisoitu ilmaisee omaa minuuttaan” (Schmidt, Korea Between Empires s. 135)

Andre Schmid (2002: 27-31) näkee kolme “kertomusta” Korean viimeisissä vuosissa Shimonosekin sopimuksen (jolla solmittiin Japanin ja Qing-Kiinan rauha 1895) ja Korean itsenäisyyden lopun välillä
1) Kuninkaan symboloivan valtion poliittinen historia
2) Valtiovallan uudistusyritykset
3) Nationalismin kehittyminen ja kasvu; sekä sotilaallinen vastarintanationalismi että valistusnationalismi

Yhteiskunnallisten ja poliittisten käsitteiden, luokittelujen synty tai uudelleenmäärittely 1900-luvun vaihteessa
- esim. uudissana minjok (民族), “kansa, kansakunta” (kiin. minzu, jap. minzoku)
- uudelleen määritelty kukka (國家/国家), “valtio, maa” (kiin. guojia, jap. kokka

Aiheeseen kuuluvaa:

Viime vuosikymmenten ns. minjung-taidetta oleva maalaus “Kabo-talonpoikaissota”; lainaus Frank Hoffmanin artikkelista, josta kuva on otettu:

As this huge (260 x 700 cm) pictorial banner depicting the Kabo Peasants’ War, a 1989 group work by Our People’s Art Institute (Kyore Misul Yon’guso), demonstrates, the works of the second-generation Minjung artists are more distinct and more radical in their political message. Works like this pictorial banner from Chonju, which is one piece of a series of thirty banners on the “National Liberation Movement,” have adopted many stylistic devices of Socialist Realism. The commemoration of pre-modern and contemporary revolutionary events in a monumental style of painting, combining heroic grandeur of design with costume and portraiture historical accuracy, that is, history painting, became the favorite genre among the second-generation Minjung artists. While some of these monumental works depict only one historical event at a time, such as one battle, others play with collage effects by patching together several incidents in modern Korean history and combining them under a certain theme or catch-phrase, like “Drive out Westerners, drive out Barbarians!” (with Chon Pong-jun here serving as a historical tree of resistance). The targets in these paintings are usually as explicit as the actions, which are being depicted. Typical of this genre, and not different from its conservative model, minjung history is represented here in an idealized, heroized form.

(päivitetään, pelkät Schmidin artikkelit näyttävät epäilyttäviltä…)

Muuta: