Korean nykyhistorian kysymyksiä

30.11.2005

Kurssin tulokset ja arvostelu

Kategoria: tiedotusluonteista | kurssin ohjelma ja vaatimukset - Antti Leppänen klo 10:07

Lienee jo aika ilmoittaa milloin kurssin tulokset on saatavissa.

Kurssin tulokset ilmoitetaan maanantaina 2.1.2006 APS:n ilmoitustaululla.

Esseiden pitää siis olla minulla ennen joulua viimeistään perjantaina 23.12. klo 12, jotta ehdin saada ne välipäiviksi kotiin mukaani luettavaksi. Ne voi toimittaa joko liitetiedostona tai valmiiksi tulostettuna kuten referaatitkin.

Referaattien, joissa joidenkin kohdalla on vielä pahoja aukkoja, täytyy olla sähköpostissani tai muuten ulottuvillani pe 9.12.

Arvioin referaatit ja esseen niin että edellisille ja jälkimmäiselle tulee yhtäläinen paino - niidenhän on kunkin tarkoitus olla puolikas kurssin suorittamisesta luennoillakäynnin lisäksi.


Arvostelumahdollisuus suodaan toki myös teillekin, eli viimeisen luennon alussa käytetään 5-10 minuuttia Renvall-instituutin kurssiarviointilomakkeen täyttämiseen. Minähän en lainkaan tunne teidän käsialojanne, ja muutenkin voidaan toimia niin että viedään palautteet suoraan kuoressa APS:n toimistoon.

Mikäli ei pääse viimeiselle luennolle (teistähän ei tietenkään kukaan jätä tulematta muuta kuin pakon edessä), niin rtf-muotoisen lomakkeen voi ladata suoraan tästä (Renvall-instituutin kurssiarviointilomake) ja lähettää liitteenä APS:ään osoitteeseen raisa.asikainen ät helsinki.fi.

29.11.2005

luento 1.12.05 - “IMF-kriisi” - talous ja yhteiskunta

Kategoria: luennot | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 16:35

Kuva Hankyoreh21-viikkolehdessä 11.12.1997 talouskriisin puhjettua ja Etelä-Korean suostuttua Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF, International Monetary Fund) lainaehtoihin. Meksiko-luurankoa kouransa alla pitelevällä uhkaavalla IMF-hahmolla on länsimaiset piirteet; edessä korealaisasuinen “kansaa” edustava hahmo parhaillaan kamppailee kaiketi korealaisen kapitalistin kanssa, mihin IMF nyt on tulossa puuttumaan.

21.11.2005

luento 24.11.05 - Kwangju 1980, 80-luku ja demokratia

Kategoria: luennot | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 8:21

Kwangjun tapahtumat toukokuussa 1980, Kwangjun perintö, 1980-luku ja demokratia

- Jeollan (Chôlla, myös Honam) provinssi; jeollalaisten asema, stereotypiat, talous, politiikka; Kim Dae-jung
- Park Chung-heen murhan jälkeinen aika ja Chun Doo-hwanin vallanotto
- mielenosoitukset, sotatilan tiukentaminen
- Yhteenotot Kwangjussa 18.-21.5.1980
- “Vapaa Kwangju” 22.-26.5.80
- Kwangjun takaisinvaltaus 27.5.
- Kwangjun jäljet: Chun Doo-hwanin illegitimiteetti, idea kansasta minjungina, demokratialiike, Yhdysvaltain muuttunut kuva
- kansannousu, kapina, demokratialiike, vastarintaliike?

… jne


Mielenosoitusten verinen tukahduttaminen 18.-21.5
(isompi kuva aukeaa uudessa ikkunassa klikkaamalla)

Kwangjun kansalaiskaartin (simin’gun) jäseniä “vapaan Kwangjun” päivinä 22.-26.5.80
(isompi kuva aukeaa uudessa ikkunassa klikkaamalla)

Kwangjulaiset aseistautuivat valtaamalla reservin asevarastoja.
(isompi kuva aukeaa uudessa ikkunassa klikkaamalla)

Armeijan joukot valtasivat kaupungin 27. päivän aamuna.
(isompi kuva aukeaa uudessa ikkunassa klikkaamalla)

Filmimateriaalia Kwangjun tapahtumien verkkoarkistossa: mielenosoituksista, niiden tukahduttamisesta sotilasvoimin, “vapaasta Kwangjusta”, kansalaiskaartilaisista ja kaupunkilaisista, Kwangjun kukistumisesta (suorat linkit wmv-tiedostoihin)
ensimmäinen (4:38)
toinen (8:38)
kolmas (7:16)

Lähteitä Kwangjun vuoden 1980 tapahtumista:
• Shin, Gi-wook and Hwang Kyung-moon: Contentious Kwangju. The May 18 Uprising in Korea’s Past and Present. Rowman & Littlefield 2003.
• Lewis, Linda: Laying Claim to the Memory of May. A Look Back at the 1980 Kwangju Uprising. U. of Hawaii Press 2002.
Memories of May 1980. A Documentary History of the Kwangju Uprising in Korea. Korea Democracy Foundation 2003.
Kwangju in the Eyes of the World. The Personal Recollections of the Foreign Correspondents Covering the Kwangju Uprising. The Moo-Deung Ilbo and Kwangju Citizens’ Solidarity, 1997.

Lisäys 24.11.05
Luennolla oli yhtenä neljästä Kwangjun kansannousun tukahduttamisesta kertoneesta TV-uutisten kuvasta esillä tämä, jossa on teksti “Etelä-Jeollan poliisipäällikkö An Pyông-ha pidätetty”.

En ollut katsonut tarkemmin mistä oli ollut kyse, mutta se selvisi aivan sattumalta tänään samana päivänä, kun Ohmynews-verkkolehdessä on juttu, että Kwangjun mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta kieltäytynyt, vuonna 1988 edesmennyt Etelä-Jeollan poliisipäällikkö An Pyông-ha haudataan uudelleen “Kansalliseen Muistohautausmaahan”. (Se on maan puolesta kaatuneille sotilaille ja entisille presidenteille tarkoitettu “sankarihautausmaa.”) Kuten uutiskuvasta näkyy, sotilaat pidättivät Anin kaupungin valtauksen yhteydessä, ja poliisin oman tuoreen selvityksen mukaan pahoinpideltiin niin että hän kuoli seurauksiin kahdeksan vuotta myöhemmin.)

19.11.2005

luento 17.11.05 - Chun Tae-il

Kategoria: luennot | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 6:33
Chun Tae-il: köyhän perheen poika, Souliin-muuttaja, vaatetusteollisuuden ammattitaitoinen työläinen, tutkiva ja yhdistävä aktivisti, marttyyri; työväen, työväenliikkeen, riiston ja heikkojen työolojen symboli

- kuvassa Chun Tae-il takana keskellä

Chun Tae-ilin muistosivusto; sivustolla oleva sarjakuva hänen elämästään

  • “marttyyri” (yôlsa), säilynyt myyttisenä (ja myös ristiriidattomana!) hahmona, esikuvana oikeuksien puolustamisessa, järjestäytymisessä, tietoistumisessa
  • “Chun Tae-ilin henki”, kuinka sitä vaalitaan, kuka sitä vaalii, minkä asioiden ajamiseksi sitä käytetään; Chun Tae-iliin vedotaan yhtä lailla puhuttaessa työväestön, etenkin pätkätyöläisten huonosta asemasta kuin järjestäytyneen työväestön vientiteollisuutta ja maan asioita haittaavasta asenteesta ja toiminnasta (”mitä Chun Tae-il olisi tehnyt”, “jos Chun Tae-il olisi nyt täällä”)
  • Syntyi 1948 Daegussa, lähellä Park Chung-heen kotiseutua, niihin aikoihin kun Park oli nuorena upseerina mukana salaisissa kommunistitouhuissa; isä ompelijana tehtaassa, ammattitaitoinen työntekijä siis (vrt. japanilaisajan teollistuminen), myöhemmin vaatetusyrittäjä muutamalla ompelukoneella; viinaanmenevä, aina veloissa, konkursseja, satunnaistöitä
  • äiti Yi So-sun (Yi So-sôn) tuollaisen tilanteen tyypillinen, stereotyyppinenkin, korealaisnainen: vahva, elinvoimainen (saenghwallyôk!); vieläpä isä jap. teloittama, itse pakkotyössä (työvelvollisena) sodan aikana; naimisiin mentyään elätti perhettä; voimakaskohtaloinen nainen (p’alchaga sen yôja), että äidin voimakastahtoisuus oli myös kohtaloa joka vaikutti ympäristössä etenkin perheenjäseniin; että Chun Tae-ilin polttoitsemurhan jälkeen joku perheenjäsen sanonut että äiti tappoi Tae-ilin (viittaa siis siihen että äidin vaikutus oli tehnyt pojasta niin päättäväisen)
  • perhe oikeastan sangen tyypillinen 50- ja 60-luvun vähävarainen perhe; elää niillä näillä, muuttaa usein, hajaantuu ja on jälleen yhdessä; Chun Tae-il usein erossa perheestään, paljolti omillaan 14-vuotiaasta Soulissa, Busanissa, Daegussa
  • Chun Tae-il piti siis jatkuvasti päiväkirjaa (johon Cho Yông-nae’n kirjoittama elämäkerta perustuu; kirjoitti muistiin omaa elämäänsä ja havainnoi yhteiskuntaa tarkasti ja kriittisesti (vrt. myöhempi aktiivisuus)
  • Soulin läpi virranneen Cheonggyecheon-joki katettiin 1960-luvun vaihteesta lähtien, sen varrella olleet hökkelit purettiin, ja tilalle rakennettiin liikerakennuksia kuten Rauhanmarkkinat (P’yônghwa Sijang; sijang = markkinat, liikerakennus), jonka kolmessa kerroksessa vaatetehtaita ja alakerrassa tukku- ja vähittäismyymälät
  • Siis vaatetehtaita, monikossa; yhdessä suuressa liikerakennuksessa kymmeniä tai satoja eri vaatetehtaita joissa työntekijöitä kourallisesta useisiin kymmeniin; Chun Tae-il selvitti 70-luvun vaihteessa että alueen kolmessa liikekeskuksessa oli 800 tehtaassa 20 000 työntekijää
  • Tehtaassa leikkaaja, apulaisleikkaaja, ompelija, apulaisompelija, apulainen; leikkaajat yleensä miehiä ja parhaiten palkattuja, muut yleensä naisia, joita työvoimasta 80-90%; Chun selvitti että Rauhanmarkkinoiden 10000 työntekijästä oli 4000 ompelijaa, 4000 apulaista, 300 leikkaajaa ja 400 apulaisleikkaajaa
  • Chun Tae-il Chyeonggyecheonin liepeille -64, vaatetehtaaseen apulaiseksi (sida) -65; palkka aluksi 1500W/kk, joka ei riittänyt edes asumiseen, tai kahvikupilliseen päivässä; kokemuksellaan pääsi pian apuompelijaksi, 3000W/kk; myöhemmin toisessa tehtaassa ompelijaksi
  • työolot helvetilliset; 14-15 h päiviä 1,5m korkeissa huoneissa (välikatot tilan säästämiseksi), pöly, lika, pimeys, ahtaus, huono ilma, kiireisten kausien ylityöt; vakavat terveysongelmat
  • Chun Tae-ilin “tietoisuuden” kasvu ja kehittyminen; hakeutuminen leikkaajaksi palkan alentumisen uhallakin jotta voisi parantaa leikkaajista riippuvaisten työntekijöiden asemaa

  • Hong Sông-damin piirros: toisessa kädessä kirja “Työololaki”
  • Työololaki (kûllokijunpŏp); keskeinen osa Chunin aktivismia oli pelkkä kyseisen lain noudattamisen ajaminen (mitä sanoi polttoitsemurhaa tehdessä!); keskustelut ja lähentyminen isän kanssa, hänen tietonsa vanhasta työväenliikkeestä
  • Pabohoe (Hölmöjen yhdistys), Chunin ympärille kerääntyneitä vaatetusteollisuuden työläisiä; “hölmöjä” siksi että he olivat eläneet ja työskennelleet siihen mennessä vaatimatta oikeuksiaan ja lakien noudattamista, ja myös siksi että vain “hölmöt” kuvittelevat voivansa perustaa ammattiyhdistyksen; “hölmöksi” sanoivat Chunia myös vanhemmat leikkaajat kun Chun puhui heille yhdistymisestä
  • Chunin elämäkerran kirjoittaja muotoilee “Chun Tae-ilin filosofiaa”; syrjittyjen ja sorrettujen olojen todellisuuden huomaamisesta nousevaa tietoisuutta, joka muuttuu myös teoiksi; samastuminen muihin samoissa oloissa oleviin, ykseys heidän kanssaan
    –> Chun Tae-ilin esimerkki hyvin tärkeä myöhemmille minjung-ideologian muotoiluille
  • työoloaktivismi: Chun yhteydessä Soulin työsuojelutarkastajaan, työministeriöön, viestimiin; viestimissä näkyvyyttä, mutta viranomaiset torjuvia
  • Mielenosoituksen järjestämisen epäonnistuminen, sai kuitenkin järjestysvallan liikkeelle; myös Keskustiedustelupalvelu puuttui asiaan
    – Suuri mielenosoitus marraskuun 13:ksi; satoja ihmisiä paikalla, ja siinä Chun sytytti itsensä tuleen, huusi iskulauseensa, ja kuoli illalla sairaalassa
    –> Mittavat seuraukset aivan välittömästi, lakkoliikehdintää, poliittisiakin, mutta tulevan Yusin-diktatuurin aikana pysyvämpi järjestäytyminen ei ollut mahdollista
  • Chun Tae-il työväenliikkeen ja palkansaajien järjestäytymisen myyttisenä hahmona; kuvat alla Korean Ammattiliittojen Keskusjärjestöön (se radikaalimpi keskusjärjestö) kuuluvan virkamiesjärjestön Busanin osaston tilaisuudesta v. 2005. (Keskusjärjestön etusivun ylälaidassa muuten pyörii järjestäytymiseen ja voimien kokoamiseen kehottava banneri, jonka juoni alkaa Chun Tae-ilistä 35 vuotta sitten.)

    Chun Tae-il -palkintojen jakaminen (jakajana oli Chunin äiti, yllä mainittu Yi So-sôn, joka mielletään poikansa perinnön jatkajaksi).


    Chun Tae-ilin henki elää -esitys


    englanninnettu Joongang Ilbo -lehden kolumni, jossa Chun Tae-il tuodaan esiin arvosteltaessa nykyisten ammattiliittojen asenteita ja talouselämän ja menestyksellisen yritystoiminnan vastaisia otteita.

    After reports about corruption at Kia Motors’ Gwangju plant labor union, we hear news that the union for port workers in Busan has allegedly been involved in selling jobs while violence was used at the meeting of representatives of the Korean Confederation of Trade Unions. After hearing such reports, we seriously wonder what labor unions mean to us.
    In “A Single Spark,” a movie depicting the life of labor movement leader Chun Tae-il shown on screen a few years ago, the labor movement helped create humane conditions for young female factory workers, who had been suffering from starvation after days of endless work.
    Mr. Chun, 35 years ago, set himself ablaze, shouting, “We are not machines. You must respect Labor Standard Acts.” Because of his dedication to the protection of the basic human rights of young female workers in sweatshops, we remember Mr. Chun as a magnificent young man.
    In contrast, the 1955 Academy Award-winning film “On the Waterfront” portrayed a labor union that was often engaged in corruption and violence toward its members to win the interests of workers at the port’s loading docks.

    Ammattiyhdistyksissä Chun Tae-ilin käyttämistä nykyisten ammattiyhdistysten arvosteluun on tietääkseni otettu vähän pulttia.

    18.11.2005

    luento 17.11.05 - Park Chung-hee

    Kategoria: luennot | Etelä-Korea - Antti Leppänen klo 9:53

    Park Chung-hee (1917-1979) ja Chun Tae-il (1948-1970)

    Park Chung-hee: sotilas ja presidentti, Japanin armeijan upseeri ja salavasemmistolainen, Korean nykyaikaistaja, “ohramäen” (porikogae) tasoittaja, vatsojen täyttäjä, teollistaja, vallankaappaaja, autoritääri, diktaattori

    Yläkuvassa Park Chung-hee ja hänen vaimonsa Rva Yuk, alakuvassa pres. Park ampumassa jousella.

    “Park Chung-hee’n aika”, mies ja hänen perintönsä ja aikansa jäljet aiheuttavat yhä jatkuvasti keskustelua, kiistoja ja hämminkiä, neuvottomuuttakin; kuolemasta jo 26 vuotta, mutta pysyy merkittävimpänä ja myös arvostetuimpana presidenttinä, mutta myös vihatuimpana ja arvostelluimpana; arviot hänestä vaihtelevat “nykyaikaistumisen isästä” “diktaattoriin” – harva arvio on sinänsä väärä, ja harva arvio tarpeeksi monipuolinen
    – Park Chung-hee ilmaantui tietoisuuteen entistä selvempänä etenkin 90-luvun talouskriisin yhteydessä; “Park C-h -syndrooma”, Park C-h -nostalgia”, kansallisissa ja valtiollisissa romahdustunnelmissa koettu nostalgia voimakkaan kehityksen ja elämän parantumisen aikaan, voimakkaaseen johtajuuteen ja kykyyn saavuttaa tavoitteita; ajatus siitä että hänen aikanaan tavallisenkin ihmisen elämä parantui toisin kuin “IMF-kriisin” aikana; “demokratian tukahduttaja ja ihmisoikeuksien polkija – entä sitten?”

  • syntyi 1917 Gumissa lähellä Daegun kaupunkia; perhe ilmeisesti ei varakas, ympäristön tukijoiden avulla pääsi käymään koulua; keskikoulun jälkeen opettajaseminaarissa 1932–37; surkeat arvosanat
  • – naimisiin vanhempien määräämän tytön kanssa vielä koulussa ollessa, sai tyttärenkin mutta jätti nämä pian; valmistui kansakoulunopettajaksi, toimi opettajana 1937–40 (kannattaa muistaa, mitenkään Parkia arvioimatta, että opetus tapahtui tuolloin japaniksi)
  • hakeutui Japanin armeijan Mantsurian Upseerikouluun 1940; edes Cho Gab-je ei väitä että motiivina olisi ollut halu hankkia taitoja taistella Korean itsenäisyyden puolesta, vaan pitkäaikainen halu tulla sotilaaksi; upseerikoulussa arvosanoiltaan parhaita, valmistui peruskurssilta 1942 ja jatkokurssilta Japanissa 1944; osallistui taisteluihin kiinalaisia kommunistijoukkoja muttei tiettävästi korealaississejä vastaan
  • “Takaki Masao” (高木正雄) hänen japanilaisnimensä; Park C-h ei nimenmuutoksessa eronnut useimmista muista, mutta tämä nimi tuodaan aina esille kun halutaan esittää hänet erityisen japanilaismielisenä
  • Mantsuriassa Japanin antautuessa; aseistariisunta, liittyminen Pekingissä Kiinassa toimineeseen Kansalliseen Vapautusarmeijaan (Kwangbokkun), josta palasi Koreaan vasta keväällä 1946, liittyi vastaperustettuun upseerikouluun –> myöhemmässä toiminnassa keskeiset upseerisuhteet
  • veli Park Sang-hee myös kouluja käynyt, toimi yrittäjänä ja lehtimiehenä, ryhtyi vasemmistolaiseksi; oli pikkuveljen palatessa Gumin osaston johtaja Yô Un-hyôngin johtamassa Valtion Itsenäisyyden Valmistelukomiteassa (Kôn’guk Chunbi wiwônhoe); johti mielenosoituksia Gumissa Daegun mellakoiden aikaan ja sai surmansa poliisien luodeista –> Park Chung-heen siirtyminen vasemmalle
  • Yeosunin kapina (Yeosun ja Suncheon) lokakuussa 1948, Park Chung-hee silloin kapteeni upseerikoulussa; pidätettiin marraskuussa –48 armeijan kommunistipuhdistuksissa, tunnusti kidutettuna enemmän kuin oli tarpeen; nähtävästi selvisi yhteistyöhalukkuuttaan; tuomittiin sotilasoikeudessa tammikuussa 1949 elinkautiseen ja erotettavaksi armeijasta; tuomio lyhennettiin pian 10 vuoteen ja ehdolliseksi; pysyttäytyi muodollisesti siviilinä armeijan piirissä tiedustelussa
  • Sotilasvallankaappaus toukokuun 16. 1961, johon päättyi lyhyt “huhtikuun 19:nen” (1960) jälkeinen Chang Myeonin hallituksen kausi, epävarma, epävakaa; Parkin johtama ja hänen kuolleen isoveljensä vävyn Kim Jong-pilin suunnittelema kaappaus ei itse asiassa paljon vaatinut, eikä Changin kautta nyt niin hirveän paljon jääty kaipaamaan
  • Ensimmäiset pari vuotta “Kansallisen Uudelleenrakentamisen Ylin Komitea” eli sotilasjuntta; myös Keskustiedustelupalvelun (KCIA, Chungangchôngbobu) perustaminen, Kim Jong-pil
  • Vuoden 1971 presidentinvaalit (muistakaa myös Chun Tae-ilin tapaus ed. vuoden lopussa), joissa Kim Dae-jung lähes voitti Parkin, sai 45% äänistä; kv-pol. tilanne, USA:n ja Kiinan lähentyminen, Vietnamin sota, talousvaikeudet
    ==> poikkeustila 1971 lopussa, sotatila loka-1972, parlamentin ja puolueiden hajottaminen, ns. Yusin-uudistukset, jossa presidentistä melkeinpä yksinvaltias (”neljäs tasavalta”), 1972-1979 Yusin-aika
  • Uusi kylä -liike (Saemul undong)

  • -presidentti Park Chung-heen aloitteesta 1970 aloitettu maaseudun elinolojen elintapojen kehittämis- ja nykyaikaistamiskampanja
    - Taustalla mm. maaseudun köyhtyminen ja kurjistuminen; maataloustuotteiden hintoja oli pidetty alhaalla teollisuuden matalapalkkapolitiikkaa varten
    - pres. Parkin oma modernistinen kritiikki Korean menneisyyttä ja traditioita kohtaan: yangban-luokan kelvottomuus, sadaechuûi-ideologian turmiollisuus Korealle, yleinen laiskuus jne
    - kylien henkinen kehittäminen, oma-aloitteisuus, ahkeruus, “haitallisten perinteiden” hylkääminen
    - “konfutselaisista maanviljelijöistä maaseutupatriooteiksi”
  • Saemaûl norae (Uusi kylä -laulu)

    새벽종이 울렸네 새아침이 밝았네
    너도 나도 일어나 새마을을 가꾸세
    살기 좋은 내마을 우리힘으로 만드세
    초가집도 없애고 마을길도 넓히고
    푸른동산 만들어 / 알뜰살뜰 다듬세
    살기 좋은 내마을 우리힘으로 만드세
    서로서로 도와서 땀흘려서 일하고
    소득증대 힘써서 / 부자마을 만드세
    살기 좋은 내마을 우리힘으로 만드세
    우리 모두 굳세게 싸우면서 일하고
    일하면서 싸워서 / 새조국을 만드세
    살기 좋은 내마을 우리힘으로 만드세
    (박정희 작사 / 작곡 )
    Aamunkello kilkattaa, päiväkin jo sarastaa,
    Kaikki ylös nouskaamme, kylä uudeks tehkäämme
    Omin voimin saamme sen, kylään hyvän elämän.
    Olkikatot unholaan, kylätiekin suoraksi,
    kasvimaatkin vihertää, ahkeraan kun hoitaa vaan.
    Omin voimin saamme sen, kylään hyvän elämän.
    Toisiamme autamme, säästä emme voimaamme.
    Rahan tulon takaamme, kylän vauraaks saatamme.
    Omin voimin saamme sen, kylään hyvän elämän.
    Kukaan periks anna ei, taistellen käy työmme tää
    työskennellen taistellaan, isänmaamme uudeks vaan
    Omin voimin saamme sen, kylään hyvän elämän.
    (Sanat ja sävel Park Chung-hee, suom. AL)

    Kuuntele Saemaul norae Real Player -tiedostona

  • Murha 26.10.1979 Vallalleen tärkeimmän elimen, Keskustiedustelupalvelun johtaja Kim Chae-gyu murhasi Parkin, tiettävästi erimielisyyksistä laajojen mielenosoitusten tukahduttamisesta; Kim perusteli tekoaan sillä että diktaattori täytyi hoitaa pois päiviltä mutta kyse tiettävästi myös omasta vallanhalusta
    ==> Viidenteen tasavaltaan, Chun Doo-hwanin vallankaappausprosessi
  • Presidentti Park Chung-heen internet-muistosivusto (sivuston osoite on 5.16.co.kr, eli hänen vallankaappauksensa päivämäärä)
    • Park Chung-heen elämä monisataosaisena (!) artikkelisarjana Chosun Ilbossa: artikkelilistan ensimmäinen sivu ja viimeinen sivu; kirjoittaja on toimittaja Cho Gab-je, Parkin suuri ihailija, kova konservatiivi ja antikommunisti

    10.11.2005

    luento 10.11.05 - Pohjois-Korea 3 - “Tarkastusryhmän tapaus”

    Kategoria: luennot | Pohjois-Korea - Antti Leppänen klo 13:30

    Tarkastusryhmän tapaus (Simhwajo深化調 sakôn)

    Kim Jong-ilin valtaannousun yhteydessä olleista puhdistuksista on ollut yleistä tietoa, mutta nyt Sindonga-kuukausilehti julkaissut P-K:sta paenneen korkean tason virkailijaksi sanotun henkilön käsikirjoituksen, jossa selostetaan 1990-luvun lopun poliittisia puhdistuksia yksityiskohtaisesti. (Tämä on kyseisen kirjoituksen referointia. Valokuvat myös samasta jutusta.)
    Kyse olisi ollut Kim Jong-ilin (KJI) vanhaan valtaan kohdistamasta puhdistuskampanjasta, jossa keskeisessä osassa oli erään vakoojajutun jälkeen perustettu “kontrollikomitea” ja sen toiminta Kim Jong-ilin valtuuttamana eri valtioelinten puhdistuksissa ja Kim J-i:n vallan vahvistamisessa
    Kim Il-sungin (KIS) kuoleman jälkeen Kim J-i:n vallan tiellä isän lähipiiri

    Puolueen valvontaelimet liian heikkoja poika-Kimin puhdistussuunnitelmia varten; myös suuret vaikeudet vanhan Kimin kuoleman jälkeen kuten nälänhädän alkaminen, joten päätettiin ryhtyä aatteelliseen sotaan (sasang chônjaeng) ja nostattaa kriisitilanne: “Yhdysvaltain imperialistit ja Etelä-Korean nukkehallitus juonivat hyökkäystä”
    Tilannetta pidettiin aluksi Kim Il-sungin kuoleman jälkeen julistetun liikekannallepanon jatkona, eikä asia herättänyt entistä kummempaa huomiota, mutta kun So Kwan-hi’n vakoojatapaus julkistettiin alkoi käydä ilmi että oli tosi kyseessä.


    So Kwan-hi (서관히), puolueen keskuskomitean maataloussihteeri

    So Kwan-hi oli puolueen keskuskomitean maataloussihteeri eli Kim I-s:n alaisuudessa pitkään työskennellyt korkea-arvoinen puoluemies. Hän oli jo valmiiksi pidätettynä lannoitekavallusjutun takia Yhteiskunnallisen turvallisuuden virastossa (Sahoe anjônsông) ja kun Kim J-i sai hänen kavallustapauksensa eteensä, hän antoi puolueen “kontrollikomitean” (chojik chidobu che1-bu) päällikölle Jang Song-taekille käskyn keittää kasaan kovemman luokan jutun. Tämä kävi toimeen ym. virastossa. So Kwan-hi’stä saatiin Korean sodasta alkaen toiminut vakooja tarttumalla hänen sodan aikaisissa henkilötiedoissaan olevaan kuukauden mittaiseen aukkoon. Sinä aikana hän olisi saanut koulutusta ja ottanut tehtävät vastaan Etelä-Korealta.
    So Kwan-hi teloitettiin elokuussa 1997 häntä vastaan todistamaan laitetun naisen kanssa.

    Etelä-Korean vastaisen mielialan nostattaminen, vallankumoustietoisuus, kriisi- ja sotatunnelma.
    Pohjois-Korean kansalaisten henkilötiedot ja henkilöhistoria, johon on tarkasti merkitty menemiset ja tulemiset; näissä tiedoissa (mahdollisesti) olleiden aukkojen perusteella So Kwan-hi voitiin naulata.
    Tähän asti Yhteiskunnallisen turvallisuuden virasto huomattavasti heikompi kuin Valtion turvallisuuden suojelukomitea (Kukka anjôn powibu) tai “armeija ensin” (sôn’gun 先軍) -politiikan ansiosta noussut Armeijan Suojelutoimisto (Inmin muryôkpu powisaryôngbu), mutta nyt sen asema alkoi nousta


    Jang Song-taek (장성택), puolueen organisaatio-osaston (당 조직지도부) päällikkö

    Turvavirasto kehitti “Yongsongin vakoojatapauksen” So’n jutun lisäksi, sen toinen näytös. Sodan aikana Etelä-Korean kaukopartio oli tunkeutunut Pjongjangin Yongsongiin, mikäli yleisesti tiedossa ollut sotajuttu. Nyt virasto sanoi että siellä oli lymynnyt vakoojia sodasta alkaen. Jopa aseita löydettiin, oikeasti vakoojantorjuntakoulutuksessa näytillä olleita vihollisen vehkeitä. “Vakoojista” suurin osa oli puolueihmisiä, useimmat vanhoja, jotkut jo kuolleita.

    Nyt Yhteiskunnan Turvavirasto sai KIJ:ltä tehtäväksi maanlaajuisen henkilötietojen ja -historian tarkistamisen.

    Virasto kokosi maanlaajuisen organisaation, “tarkastusryhmän” (simhwajo), jossa oli 8000 jäsentä. Toimiessaan 1997-2000 sen sanotaan puhdistaneen yhteensä 25 000 henkilöä.


    Mun Song-sul (문성술) suurlähettiläänä Indonesiassa

    Ensimmäinen pidätetty oli puolueen keskusosaston (?) (tang chungang ponbudang ch’ongbisô) pääsihteeri Mun Song-sul; nyt selvisi millä ja kenen valtuuksilla liikuttiin ja kuinka vakavasta asiasta kyse. Pelko levisi kaikkialle.

    Kontrolliryhmän johtaja Jang Song-taek Mun Song-sulin vanha vihollinen; Mun oli puolueessa asemassa jossa oli vastuussa KIL-KJI-vallansiirrossa ja piti myös silmällä KJI:n sukulaisten valtapyrkimyksiä; oli ollut hankauksia Jangin kanssa.
    Etelä-Phyonganin (P’yôngan) provinssin puoluesihteerin So Yun-sokin pidätys; siinäkin osansa henkilösuhteilla, sillä Tarkastusryhmässä johtavassa asemassa oleva Chae Mun-dok oli joutunut So’n toimesta uudelleenkoulutukseen.
    Tarkastusryhmä tarttui etenkin Korean sodan aikaisiin henkilöhistorioihin; P-K:ssa erittäin tarkat henkilörekisterit, ja ei kovin yllättävästi sodan aikaisessa sekasorrossa aukkoja oli. (Tämä tarkoitti myös sitä että moni “tarkastuksen” ja sen seurausten kohteeksi joutunut oli iäkäs, sodan kokenutta sukupolvea.)
    Koska poliittisten rikollisten perheenjäsenetkin vietiin leireille, kuorma-autoliikenne Pjongjangista oli suurta; “eikä kukaan luullut niitä muuttokuormiksi”.
    (Kidutusta tunnustusten saamiseksi, surmia, teloituksia. )
    Mun Song-sul vaati häntä pidättämään tulleilta nuorilta tarkastusryhmäläisiltä saada tavata Chae Mun-deokin. Tämä tuli, ja Mun vetosi asemaansa. Chae sanoi ryhmäläisille: “Tapatte tai otatte tunnustuksen. Toimikaa!” Mun kuoli tiettävästi kuulusteluissa.
    “Tarkastusryhmän juridiset otteet erosivat muista viranomaisista. Vähentääkseen vangittujen määrää ja parantaakseen tuloksiaan teloituksen tehtiin vankilassa tunnustuksen ja rikoksen määrittelyn jälkeen esimiehen hyväksyttyä asian.”

    KJI moitti Valtion Turvallisuuskomiteaa (Kukka Anjôn Powibu) ja Armeijan Suojelutoimistoa (sotilastiedustelu, Muryôkpu Powisaryôngbu) siitä että nämä eivät olleet tehneet mitään kun Yhteiskunnan Turvavirasto pyydysti vakoojia. V. 2000 alussa nämä kaksi elintä kokoontuivat vakoojajahdin nimissä mutta todellisen tarkoituksenaan Valtion Turvaviraston suitseminen.
    Turvaviraston mielivaltaa oli protestoitu Jang Song-taekille, joka raportoi KJI:lle että kyseinen valittaja oli kateellinen ja haittasi Tarkastusryhmän toimintaa; KJI lähetytti protestoijan, vanhan miehen puolueen keskeisessä asemassa, kirjaimellisesti koulun penkille. Tämä osoitti että Turvavirasto oli jopa puolueen yläpuolella.

    Valtion Turvallisuuskomitea ja Sotilastiedustelu käyttivät omia verkostojaan ja asensivat kuuntelulaitteet Tarkastusryhmän kuulustelutiloihin. Nämä kaksi elintä laativat raportin Tarkastusryhmän väärinkäytöksistä ja sen toiminnasta johtuneesta yhteiskunnallisesta sekasorrosta ja liittivät nauhoitukset todistusaineistoksi. Raportti annettiin KJI:lle.
    KJI sai tietää että itse käynnistämänsä puhdistushanke oli aiheuttanut pelkoa ja sekasortoa ja kansan mielialojen huonontumista. KIJ ryhtyi esiintymään kansan ja valtion pelastajana.
    KJI pyrki tekemään tästä jutusta oman “Minsaengdanin tapauksensa”; se oli ollut 1930-luvulla Mantsurian sissien parissa tapahtunut solutusjuttu joka oli johtanut keskinäisiin epäilyihin ja surmaamisiin. Juttu, jossa KIS oli esitetty pelastajana, oli P-K:n mytologiassa ja KIS-propagandassa keskeinen. [Propagandakuva jossa KIS polttaa Minsaengdan-dokumentit ja vapauttaa sissit epäilyistä]

    KJI:stä tulikin siis pelastaja vallanhimoisten yksilöiden juonien kohteeksi joutuneille henkilöille, kuten KIS:sta Minsaengdan-epäilyjen kohteeksi joutuneille sisseille 30-luvulla Mantsuriassa.
    KJI määräsi puhdistukset Yhteiskunnan Turvavirastossa ja Tarkastusryhmässä; Jang Song-taekin teot sälytettiin lähimmille alaisille kuten Chae Mun-deok, jotka teloitettiin.
    Elimen nimi muutettiin Yhteiskunnan Turvavirastosta (Sahoe Anjônsông) Kansan Turvavirastoksi (Rauhanturvavirastoksi) (Inmin Poansông).
    KJI vapaututti Tarkastusryhmän vangitsemat henkilöt ja järjestytti kansankokouksia vapautettujen vastaanottamiseksi ja hänen oman laupeutensa propagoimiseksi. Tilaisuuksista tuli kuitenkin vaikutukseltaan muuta, sillä pelon ja kauhun ilmapiiri ei ollut haihtunut, ja jotain taas pelättiin tapahtuvaksi. Ihmiset myös etsivät omaisiaan pelon vallassa. Loput tilaisuudet peruttiin.
    Noista ajoista lähtien propagoitu KJI:n “rakkauden ja luottamuksen politiikka” on yritystä paikata KJI:n noissa tapahtumissa ryvettynyt maine.

    “Yksi syy miksi Tarkastusryhmän toimet saivat niin paljon tuhoa aikaan oli Kim Jong-ilin pelkurimainen (sosimhada) luonne. Jopa KJI itse oli peloissaan nähdessään raportit Tarkastusryhmän alati nostattamista vakoojajutuista. Sen vuoksi hän ei jättänyt Tarkastusryhmän laatimia teloituslistoja allekirjoittamatta, ja vaikka listoilla oli monia hänelle uskollisia henkilöitä, hän ei epäilyiltään antanut heidän elää.”
    “Nykyäänkin aatteellinen sota on välttämätöntä Pohjois-Korean järjestelmän ylläpitämiseksi.”

    Yllä referoitu “Tarkastusryhmän tapauksesta” kertova käsikirjoitus Shindonga-kuukausilehden julkaisemana.

    8.11.2005

    luento 10.11.05 - Pohjois-Korea 2

    Kategoria: luennot | Pohjois-Korea - Antti Leppänen klo 8:55

    Aiemmassa luento 20.10.05 - Pohjois-Korea 1 -viestissä on pitkä pätkä luentomuistiinpanoja jotka jäivät kyseisellä luennolla käymättä läpi ja jotka tulevat esiin tällä viikolla.

    Pohjois-Korea-luennossa sokerina pohjalla on ns. “Tarkastusryhmän tapaus” (Simhwajo sakôn), joka liittyy Kim Jong-ilin valtaannousun ja vallan vakiinnuttamisen yhteydessä 1990-luvun lopulla tehtyihin puhdistuksiin. Sindonga-viikkolehti on julkaissut maasta paenneen korkean puoluemiehen käsikirjoituksen, jossa kyseiset tapahtumat alkaen vakoojajuttujen kokoonkeittämisestä selostetaan juurta jaksain.

    Nyt “Tarkastusryhmän tapaus” ensi kertaa millään länsimaisella kielellä (?) Korean nykyhistorian kysymyksiä -kurssilla! ;)

    (Luennon jälkeen tämä viesti uusitaan vastaamaan luennon sisältöä.)

    Ja hyvät kurssilaiset, toivon myös hieman suurempaa aktiivisuutta loppukirjoitelman suhteen! (Katsokaa esseeaiheita-viesti.)

    5.11.2005

    For non-Finnish visitors

    Kategoria: tiedotusluonteista | kurssia sivuavaa - Antti Leppänen klo 16:50

    This is a blog for my class Korean nykyhistorian kysymyksiä (Issues of Korean Contemporary History) in the Asia-Pacific Studies program of the Renvall Institute at the University of Helsinki.

    As I lecture the class in Finnish - most of the teaching in this university is still in Finnish - the contents of this blog are also in the same language. That has not prevented some brave individuals like the organizers of the Frog in a Well history group blog from linking to this site, for which I am grateful - unfortunately the contents here are not accessible for those who don’t read Finnish, except for maybe some links. (But perhaps that’s only fortunate since I’m teaching a subject in which I’m not strictly speaking a specialist…)

    English-language notes on issues relevant for my dissertation research on keepers of small businesses in Korea are at Hunjangûi karûch’im - Antti Leppänen’s notes on Korea.

    4.11.2005

    kurssin ohjelmaa päivitetty

    Kategoria: tiedotusluonteista | kurssin ohjelma ja vaatimukset - Antti Leppänen klo 8:38

    Päivitin sivustolla olevaa kurssin ohjelmaa vastaamaan sekä pidettyjen luentojen sisältöä että tulossa olevia joitain muutoksia. Tässä kurssin jäljellä olevat luennot:

    3.11. Kwonin vaari ja Korean nykyhistoria; Korean nykyhistoriaa yksilön kokemusten ja näkemysten kautta japanilaisvallan ajalta 1990-luvulle
    • Brandt: Upward Bound: Look at Korea’s Migrant Squatters
    • Brandt: The New Community Movement: Planned and Unplanned Change in Rural Korea
    10.11 Pohjois-Korean nykyhistoria Korean sodasta Kim Jung-iliin
    17.11. Park Chung-heen aika: “talouskehitysvaltio”, “sotilaallinen nykyaika”; Park Chung-hee nyky-Koreassa
    - Chôn T’ae-il (Chun Tae-il) ja työväenliike
    24.11. Kwangju toukokuussa 1980 (demokratialiike/kapina/kansannousu)”Kwangjun toukokuun 18:nnen” merkitys ja 1980-luvun demokratiakehitys
    • Kim ja Finch: Living with Rhetoric, Living against Rhetoric: Korean Families and the IMF Economic Crisis
    1.12. Talouskriisi (”IMF-aika”) 1990-luvun lopussa: historian käynnistyminen uudelleen
    • Esseiden palautus

    Vertailun vuoksi Charles Armstrongin (Pohjois-Korean historian tutkija jota olen kurssilla moneen otteeseen siteerannut) Korean nykyhistoria -kurssin ohjelmasta pätkä:

    Week 10:
    3/26 The Economic Miracle
    3/28 The Democratic Movement
    Readings: Cumings, chapter seven
    Hwang Sôgyông, “A Dream of Good Fortune,” Pak Wansô, “Winter Outing,” and Cho Chôngnae, “Land of Exile,” in Pihl, Land of Exile, pp. 115-164, 200-243
    Week 11:
    4/2 Postwar North Korea
    4/4 The Kingdom of the Kims
    Readings: Cumings, chapter eight
    Charles K. Armstrong, “The Nature, Origins, and Development of the North Korean State,” in Samuel S. Kim, ed. The North Korean System in the Post-Kim Il Sung Era (Starr)

    1.11.2005

    luento 3.11.05; Kwonin vaari ja Korean nykyhistoria

    Kategoria: tiedotusluonteista | luennot - Antti Leppänen klo 15:00

    Pieni lisäys kurssin ohjelmaan, ettei luennointi mene pelkäksi merkkimiesten tekojen, aikakausien, vuosilukujen ja suurten linjojen luettelemiseksi. Minulla on omassa tutkimusmateriaalissani ummet ja lammet monivaiheisesta elämästään japanilaiskaudelta alkaen kertoneen “Kwonin vaarin” juttuja liuska toisensa perään, joilla saa Etelä-Korean nykyhistoriaa mielenkiintoisesti valotetuksi nimenomaan yksityisen ihmisen kokemusten ja näkemysten kannalta.

    “Kwonin vaari” (Kwôn harabôji, Grandfather Kwôn) piti alkuvuoteen 2000 saakka pesulaa seudulla, jolla pääosin tein tutkimustani. Hän oli ällistyttävän puhelias mies; joskus kiusallinen ominaisuus seudun väelle jonka täytyi joutua omiin töihinsä hänen seurastaan mutta sopiva tutkijalle jolla ei ollut syytä suitsia hänen suutaan. Tosin hän ei minun kysymyksistäni tai keskustelun johdatteluistani juuri piitannut vaan puhui lähinnä omista aiheistaan, mutta kuulinpahan ainakin puhetta tutkimuskohteen omilla ehdoilla. Lisää Kwonin vaarista tämän viikon luennolla.

    Kuvia Kwonin vaarista vuosilta 1999-2002

    Get free blog up and running in minutes with Blogsome | Theme designs available here